Arvioiden mukaan ainakin 10 000–15 000 suomalaista saa vuodessa borrelioositartunnan, ja heistä noin puolelle kehittyy oireita.
Borrelioositapauksia tilastoidaan usealla tavalla, eikä yksikään rekisteri ole täysin kattava.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tartuntatautirekisteriin kirjautuvat laboratoriotutkimuksin todetut tapaukset. Tänä vuonna rekisteriin on ilmoitettu toistaiseksi noin tuhat löydöstä. Viime vuonna heinäkuun loppuun mennessä tapauksia oli rekisteröity 1 100.
THL:n tartuntatautilääkäri Mikaela Mutru kertoo STT:lle, että vuoden borrelioositilanne on samaa luokkaa viime vuosien kanssa.
– Yleensä tartuntatautirekisteriin borrelioosi-ilmoituksia tulee noin 2–3 tuhatta vuodessa. Määrä on vuosituhannen alkuun verrattuna noussut, mutta viimeisten 5–10 vuoden aikana se ei ole merkittävästi muuttunut, vaikka vuosittaista vaihtelua on paljon.
Hoitoilmoitusrekistereihin kerätään tietoa terveydenhuollon käynneistä ja diagnooseista.
Tämän vuoden aikana borrelioosidiagnooseja julkisessa perusterveydenhuollossa sekä yksityisessä ja työterveyshuollossa on kirjattu yhteensä noin 6 000 ihmiselle.
Luku pitää sisällään todennäköisesti myös tartuntatautirekisteriin kirjattuja laboratoriolöydöksiä, mutta yleisimmän borrelioosin oirekuvan eli vaeltavan punoituksen lääkäri voi todeta ilman laboratoriokokeita.
Tietojen perusteella on vaikea tehdä johtopäätöksiä siitä, ovatko borrelioositapaukset kasvussa, sillä rekisterin kattavuus eri terveydenhuollon toimijoiden osalta on viime vuosina muuttunut.
Punkkisyyni ja antibiootit auttavat
Rokotetta odotellessa borrelioosilta voi onneksi suojautua puutiaisten tarkalla poistamisella. Iho on hyvä käydä läpi luonnossa liikkumisen jälkeen ja tarkkaan, sillä vain millimetrin kokoiset nuoretkin punkit voivat levittää tautia.
– Tartunta ihmiseen tulee vasta tuntien päästä, joten jos tartunnalta haluaa välttyä, niin kannattaa tarkastaa iho esimerkiksi iltaisin, Mutru muistuttaa.
Tartunta voi tulla myös esimerkiksi paarman puremasta, mutta tällöin paarmalla pitää olla borreliabakteereita valmiiksi leuoissaan. Borreliaa kantavat punkitkin levittävät bakteeria vain vaivoin, eikä tauti välttämättä tartu tai muodostu vakavaksi.
– Valtaosalle punkinpureman saaneista ei tule borrelioosia, mutta lääkärin toteama infektio hoidetaan antibioottikuurilla myöhäisoireiden kehittymisen estämiseksi.
