Ketut eivät sovi lemmiksi tai ihmisten lähelle. Mikkeliläinen villieläinhoitaja Jarmo Lautamäki piti kettuihin etäisyyttä hoitojakson ajan.
Jarmo Lautamäen perustamassa villieläinhoitolassa oli tänä kesänä potilaana kaksi ketunpoikasta, joille annettiin nimet Keke ja Kake. Lautamäki on pitänyt jo vuosia villieläinhoitolaa Mikkelissä.
Keväällä syntyneet ketut olivat jääneet orvoiksi. Keke löytyi loppukeväästä ja Kake heinäkuussa. Kake oli loukkaantunut isomman eläimen puremasta, eikä voinut käyttää kunnolla takajalkojaan.
Lautamäki epäilee, että Keke-kettu ei ehtinyt luonnossa tutustumaan toisiin kettuihin. Vuosikausia villieläimiä auttanut Lautamäki piti kuitenkin huolen, ettei kettu kiinny hoitajaansa.
Jo pentuna Keke vältteli ihmisiä ja murisi, jos joku tuli liian lähelle.
Keke oli ehtinyt asua hoitolassa pari kuukautta, kunnes samaan tarhaukseen tuli toinen kettu. Lautamäki kertoo, että Keke ja Kake välttelivät hetken ajan toisiaan, mutta samanikäisten kohtalontovereiden välille syntyi lopulta ystävyys.
Ketut ymmärsivät pitää etäisyyttä
Luonteet ovat ketuillakin erilaiset. Kake piileskeli ruokinta-aikana tarhauksen heinissä ja kopissa, kun taas Keke kiersi tarhausta ympäri ja piti ruokkijaa tarkasti silmällä.
Lautamäen villieläinhoitolassa eläimiä autetaan takaisin luontoon. Hoitolassa saatetaan säikytellä eläintä, jos ihmisarkuus ei ole säilynyt. Kettukaksikon kohdalla sille ei ollut tarvetta.
– Niiden pyydystäminen ulkotarhasta kuljetuslaatikkoon oli todella vaikeaa. Puoli tuntia siinä meni.
Elokuun lopussa tehdyssä vapautuksessa ketut juoksivat eri suuntiin. Kake tarvitsi oman aikansa ennen hyvästejä.
Lautamäki uskoo, että hoitolassa alkanut ystävyys saa tulevaisuudessa dramaattisen käänteen.
– Todennäköisesti ne ovat talven vielä yhdessä, mutta sitten tulee pakollinen ero. Keväällä alkaa tappelu naisista ja reviiristä.
Kettujen vapautus oli Lautamäelle tunteellinen paikka. Etenkin Keke-ketun kasvu pennusta aikuiseksi jätti paljon muistoja.
Lautamäki on miettinyt, miten ketut pärjäävät luonnossa. Kun ulkona satoi, hän surkutteli vaimolleen kettuja.
– Sanoin, että nyt ne kastuvat, kun olivat tarhassa sateensuojassa. Se on aika naurettava ajatus, koska villieläimet löytävät itse suojansa.
Cityketut hakevat ruokansa itse
Kake ja Keke vapautettiin luontoon metsässä, joka sijaitsee yli 20 kilometrin päässä Mikkelin kaupunkialueesta. Citykettuja liikkuu Lautamäen mukaan Mikkelissä jo tarpeeksi.
Taajamissa asuvat ketut ovat oppineet, että ihmisten läheltä löytyy helppoa ruokaa.
– Osa on tehnyt sen virheen, että on jopa syöttänyt citykettuja. Kettu on älykäs eläin. Jos se saa ruokaa jostakin, se palaa seuraavana päivänä, Lautamäki kuvailee.
Lautamäki huomauttaa, että ketut osaavat hankkia ravintonsa itse. Hän on huomannut, että Mikkelissä asuva kettu on hyötynyt rottakannan kasvusta. Mikkelin toria on tänä kesänä vaivannut rottaongelma.
Luonnonvarakeskuksen nisäkäspetojen asiantuntija, erikoistutkija Katja Holmala kertoo, että kettu sopeutuu hyvin ympäristöönsä ja laji on löytänyt vakituisen paikan Suomen kaupungeista.
Kettu voi löytää taajamista rottien lisäksi hiiriä, ja syödä auton alle jääneitä raatoja ja jätteitä bioroskiksista. Holmala kuitenkin huomauttaa, että ihmisen ruoka voi olla eläimelle haitallista, joten jäteastiat pitäisi lukita huolellisesti.
Holmala tuomitsee kettujen ja muiden villieläinten kesyttämisen. Se on myös lainvastaista.
– Myös villieläinhoitoloiden täytyy sitoutua siihen periaatteeseen.
Eläimestä voi soittaa hätäkeskukseen
Eläimen auttamista laki ei kiellä, vaan kärsivää luonnoneläintä täytyy auttaa. Laki myös velvoittaa löytämään eläimelle hoitopaikka, jos eläin tarvitsee hoitoa. Yleensä hoitotyö jää vapaaehtoisvoimin toimivien hoitoloiden kontolle.
Hätään joutuneesta eläimestä voi soittaa 112-hätänumeroon, jos eläimen pelastaminen vaatii pelastustoimen apua tai tilanteesta voi koitua vaaratilanne ihmiselle. Eläimen auttamisen ohjeisiin voi tutustua myös Korkeasaaren verkkosivuilla.
