Tohmajärven kirkonkylällä Pohjois-Karjalassa on nähtävyys, jonka olemassaolo on kaikin tavoin poikkeuksellista.
Kunnallistalon kellarin alla on 11 000 vuotta vanha jääkautinen maaperäluola, joka on säilynyt ehjänä näihin päiviin asti.
Suomesta on aiemmin löydetty seitsemän vastaavaa luolaa, mutta ne ovat kaikki romahtaneet.
Niin oli käydä myös Pohjois-Karjalassa Tohmajärvellä, mutta luolan pelasti sattumien ketju.
Maaperäluola syntyi jääkauden aikana
Ympäristöasiantuntija Jukka Nykänen Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta luonnehtii kunnallistalon luolaa huippuharvinaisuudeksi.
Luola syntyi, kun jääkauden aikana maapeitteen alle hautautui jäälohkare.
– Lohkareen päällä ollut jääkerros puristi maapeitteen kivikovaksi. Kun jäälohkare myöhemmin suli, tila ei romahtanutkaan, Nykänen selittää.
Ensimmäinen sattuma oli, ettei luola romahtanut. Yleensä vastaavissa tapauksissa maa painui kasaan ja syntyi suppakuoppa, joita on Suomessa tuhansia.
Erikoista luolassa siis on, että se on muodostunut maaperän sisään eikä kallioon.
Luola on kahdeksan metriä pitkä. Luolan alussa mahtuu seisomaan, mutta viimeiset metrit on edettävä ryömimällä.
Talo suojasi luolaa, sitten luola taloa
Toinen sattuma oli, että kun luola löydettiin vuonna 1936, sen päälle oli rakennettu kymmenen vuotta aiemmin kunnallistalo.
Jukka Nykäsen mukaan suurin osa maaperäluolista on romahtanut, kun ne ovat joutuneet tekemiseen vaihtelevien lämpötilojen ja ilmankosteuden kanssa. Tohmajärvellä kunnallistalo suojasi luolaa suurilta olosuhteiden muutoksilta.
Kolmas sattuma oli, ettei kunnallistaloa koskaan purettu.
Tohmajärven viestintä- ja markkinointikoordinaattori Anne-Maarit Hyttinen on käynyt läpi lehtileikkeitä kunnallistalon historiasta. Niistä käy ilmi, että talon kohtalosta on ollut keskusteltua aina 1980-luvulta lähtien.
– Jos tämä talo olisi purettu, luola olisi romahtanut. Nythän tästä on tullut muna–kana-ilmiö eli luola suojelee taloa ja talo luolaa.
Kunnallistalo on tätä nykyä suojeltu Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa maakunnallisesti arvokkaana rakennettuna kulttuuriympäristönä.
Luola ja kunnan muut erikoisuudet esillä näyttelyssä
Tohmajärven kunta toivoo nyt harvinaisesta luolastaan uutta vetonaulaa matkailulle. Tänä kesänä kunnallistalon kellariin remontoitiin näyttelytila, jossa voi tutustua paitsi luolan myös Tohmajärven kunnan historiaan.
Viestintä- ja markkinointikoordinaattori Anne-Maarit Hyttinen kertoo, että näyttelystä on tehty tarkoituksella erilainen eli hauska.
Näyttely nostaa esiin Tohmajärven erikoisuuksia ja nippelitietoa.
Kunnan kuuluisuuksista on esitelty muun muassa iskelmätähti Katri Helena, keihäänheittäjä Seppo Räty, Matti Laurell ja Tessu-koira.
Laurell keksi purkinavaajan ja Tessu oli Pikku Kakkosessa ja Uuno Turhapuro -elokuvissa esiintynyt monitaituri.
Voiko luolia olla lisää?
Tohmajärvellä on liikkunut vuosikymmenien aikana huhuja, että vastaavia erikoisia luolia ja luolastoja olisi kirkonkylän kohdalla enemmänkin.
Ympäristöasiantuntija Jukka Nykänen kertoo tarinoista, joissa laitumella ollut lehmä on kadonnut maan alle.
– Lehmä on voinut kävellä laitumella paikkaan, jonka alla on ollut maaperäluola ja pudota sinne.
Pienempiä maaperäluolia alueella voi olla, sillä jääkaudella maapeitteeseen hautautui tyypillisesti useita jäälohkareita samanaikaisesti.
Sen sijaan Nykänen tyrmää tarinat satojen metrien luolastoista, joita olisi käytetty pakotunneleina Suomen sodassa 1800-luvun alussa.
– Ainakaan kunnallistalolta tällaisia tunneliverkostoja ei lähde. Selvitimme asian tutkimalla talon ympäristön Itä-Suomen yliopiston maatutkalla, eikä sieltä löytynyt viemäreitä kummempia onteloita.
