Minkeistä on tullut uhka lohikalakannoille Varkauden Ämmänkoskessa keskellä kaupunkia.
Varkautelainen kalastaja Pasi Pikkarainen kaivaa terassin alta laatikkoraudan Varkauden Ämmänkosken rannalla. Loukkuun on jäänyt tällä kertaa saaliiksi vain hiiri.
Kaupunki on käynnistänyt minkkijahdin ja valtuuttanut Warkauden urheilukalastajiin kuuluvan Pikkaraisen pyyntihommiin.
Tavoitteena on pyydystää alueella kesän aikana nähtyjä minkkejä. Minkkien pelätään uhkaavan koskeen ennallistettua lohikalakantaa.
Pikkaraisen mukaan minkki on armoton saalistaja, joka ei pyydystä vain ravinnontarpeeseensa. Hän muistelee Metsästäjä-lehden juttua, jossa yhden minkin talvivarastosta löytyi peräti 75 sorsaa.
– Minkki on semmoinen peto, että tappaa enemmän kuin syö.
Ämmänkoskella minkki on jo ehtinyt tappaa kirjolohia, joiden raatoja on löytynyt kevätjäiltä.
– Se puree kurkun auki ja jättää sinne, ja etsii seuraavan, Pikkarainen kuvailee.
Ennallistamistyön tuloksena Ämmänkoskesta on löytynyt noin 30 käytössä ollutta kutupesää. Pikkaraisen mielestä minkkien aiheuttama vaara on todellinen.
– Siellä on kyllä minkille tapettavaa.
Vieraslaji levinnyt joka puolelle Suomea
Metsähallituksen Helmi-vieraspetohankkeen projektipäällikkö Kari Karhula kertoo, että Suomen luonnonvarainen minkkikanta on vakiintunut ja runsas.
Minkkiä tavataan käytännössä kaikissa vesistöissä Lappiin asti. Laji pärjää erinomaisesti myös Jäämeren rannikolla.
– Meillä on erittäin vakiintunut luonnon minkkikanta, Karhula toteaa.
Minkki on maailmanlaajuisesti arvioitu merkittäväksi luonnon monimuotoisuuden häviämisen aiheuttajaksi. Suomessa tilanne on Karhulan mukaan huolestuttava.
– Minkki vaikuttaa voimakkaasti vesilintukantoihin. Sen vaikutuksista muuhun vesieliöstöön, kuten taimeneen tai raakkuihin, tiedetään vielä hyvin vähän.
Resurssit niukkoja, pyyntimenetelmiä kehitetään
Karhulan mukaan luonnonhoidon resursseja on viime vuosina leikattu merkittävästi, mikä vaikeuttaa myös minkin torjuntaa.
Syksystä 2025 alkaen hankkeessa on kehitetty pyyntimenetelmiä, kuten pyyntilauttakokeita ja hajustekokeita, sekä seurattu koepisteitä riistakameroilla.
Tulokset osoittavat, että pyyntilautta on noin kolme kertaa tehokkaampi menetelmä kuin perinteinen maalla sijaitseva rautapyydys, joka kattaa yhä 99 prosenttia pyynnistä, Karhula kertoo.
Jotta minkkikantaan voitaisiin todella vaikuttaa, tarvittaisiin Karhulan mukaan laajamittaisia valtakunnallisia pyyntiprojekteja.
– Jos haluamme vähentää minkkejä luonnosta ja haluamme maksaa luontovelkaa, se on varmasti sitä, mitä meidän oikeasti pitäisi tehdä, Karhula sanoo.
Kuka tahansa voi osallistua pyyntiin
Minkki ei ole ollut riistalaji vuodesta 2019 lähtien, vaan haitallinen vieraslaji, jota saa pyytää ympäri vuoden ilman metsästyskorttia tai riistanhoitomaksua. Pyyntiin tarvitaan maa- tai vesialueen haltijan lupa. Pyynti tapahtuu pääasiassa heti tappavilla raudoilla.
Karhula rohkaisee mökkiläisiä ja tavallisia kansalaisia osallistumaan pyyntiin.
– Jokainen pyydetty minkki on konkreettinen teko lähialueen luonnon hyväksi.
