Miljardöörit esitetään nyt popkulttuurissa usein pahiksina, ja Batman on tuore esimerkki, kirjoittaa kulttuuritoimittaja Hannes Nissinen.
Tämä Batmanista tiedetään: Hänen todellinen nimensä on Bruce Wayne. Wayne pukeutuu lepakkopukuun ja taistelee öisin rikollisuutta vastaan. Wayne on miljardööri.
Paitsi viimeksi mainittu ei pidä enää paikkaansa.
Tämän hetken suosituimmissa Batman-sarjakuvissa, Absolute Batmaneissa (2024–) Bruce Wayne onkin playboy-yritysjohtajan sijaan päivätöissä käyvä rakennusinsinööri. Hänen vanhempansa eivät ole rikkaita: äiti on sosiaalityöntekijä, isä opettaja.
Batmanin vihollinen Jokeri taas on miljardööri.
Absolute Batmaneiden lisäksi Absolute- sarjassa on julkaistu uudelleentulkintoja esimerkiksi Supermiehestä ja Ihmenaisesta. Kyseessä on ensimmäinen kerta vuosikymmeniin, kun Batman-mytologiaa on muutettu näin rankasti.
Sarjakuvan käsikirjoittaja Scott Snyder on kertonut, että hän päätyi ratkaisuun pohdittuaan teini-ikäisten lastensa sukupolven pelkoja.
– Lasteni maailmassa miljardöörit ovat monella tapaa antagonisteja.
Miljardöörit ovat popkulttuurissa pahiksia
Pahikset hiippailivat aiemmin varjoissa, nyt he pukeutuvat vetoketjullisiin fleecetakkeihin, Vanity Fair kirjoitti syyskuussa.
Huippurikkaat teknologiajohtajat esitetään nyt monissa uusissa elokuvissa jos ei suoraan pahoina, niin ainakin moraalisesti hyvin kyseenalaisina hahmoina.
Tänä syksynä ensi-iltaan tuli The Social Reckoning -elokuva, joka kertoo Facebookin perustaja Mark Zuckerbergista. Marraskuussa vuorossa on Theranos-johtaja Elizabeth Holmesista kertova dokumentti, maaliskuussa ensi-iltaan tulee elokuva OpenAi:n Sam Altmanista. Kaikkien elokuvien suhde kohteisiinsa on eri tasoilla kriittinen.
Yhdysvaltalainen Pew Center -tutkimuslaitos julkaisi maaliskuussa kyselytutkimuksen, jossa tarkasteltiin yhdysvaltalaisten suhtautumista moraaliin.
Tutkimuksen mukaan noin joka kolmas 18–29-vuotias pitää maassa ”äärimmäistä rikkautta” moraalittomana [morally wrong]. Ero vanhempiin sukupolviin on huomattava: yli 65-vuotiaissa näin ajattelee vain kymmenesosa.
Suomessa asenteet rikastumista kohtaan ovat muuttuneet aiempaa epäluuloisemmiksi.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan viimevuotisen tutkimuksen mukaan 38 prosenttia suomalaisista on ainakin jokseenkin samaa mieltä väittämästä, että ”kenenkään ei pitäisi antaa rikastua maassamme liikaa, koska rikkailla on liikaa poliittista valtaa ja he uhkaavat demokratiaa”.
Tutkimuksen mukaan yhä useampi suomalainen pitää rikastumista uhkana demokratialle.
Batmanin luokkamuutosta uusissa sarjakuvissa voidaankin pitää eräänlaisena kuvana asennemuutoksista.
1930-luvulla kehitetty Batman on lähes koko sarjakuvan historian ajan esitetty hahmona, joka käyttää lopulta varallisuuttaan hyvään, vaikka keinot saattavatkin olla kyseenalaisia.
1980-luvulla Batman-sarjakuvat muuttuivat asteittain aiempaa synkemmiksi: Frank Millerin Batman: Yön ritari -sarjakuvassa (1986) Bruce Wayne näytettiin ikääntyvänä ja väkivaltaisena. Taustatarina pysyi kuitenkin siinäkin samana: hahmon rikkautta ei muutettu.
Nyt asiat ovat sarjakuvissa toisin.
Uusissa Batmaneissa teknologia tuottaa kauhua
Uudistunut Batman puhuttelee lukujen valoissa monia.
Absolute Batman -sarjakuvien numeroita myydään kuukausittain satojatuhansia kappaleita. The Hollywood Reporter raportoi viime joulukuussa, että sarjakuvia oli siihen mennessä myyty yhteensä lähes kolme miljoonaa kappaletta.
Uusissa Batman-sarjakuvissa käsitellään suoraan teknologiaa ja siihen liittyviä pelkoja. Seuraa juonipaljastuksia sarjakuvien sisällöstä. Tarinan alkupäässä Gotham Cityn kansalaisia lietsotaan vihaamaan toisiaan: ihmisille jaetaan eräänlaisina vr-laseina toimivia maskeja, jotka kannustavat rikollisuuteen.
Myöhemmissä numeroissa paljastuu, että taustalla on Jokeri, joka johtaa J.K. Holdings -nimistä yrityskonglomeraattia. Yritys toimii muun muassa viihde-, media- ja teknologia-aloilla.
Valtavan suositut supersankarielokuvat harvemmin kommentoivat näin suoraan päivänpolttavia ilmiöitä. Syy on selvä: elokuvilla on valtavat tuotto-odotukset, ja niiden pitää onnistua viihdyttämään yleisöjä iästä, kansallisuudesta ja kulttuurista riippumatta.
Elokuvien lähteinä toimivat sarjakuvat voivat ottaa eri tavoilla riskejä.
Artikkelia varten on haastateltu Batman-asiantuntija Pekka Lehtosaarta.
Miljardöörejä käsitellään myös tulevassa Kulttuuricocktail-keskusteluohjelmassa keskiviikkona 11. marraskuuuta kello 20. Vieraina ovat apulaisprofessori Hanna Kuusela ja ekonomisti Heikki Pursiainen. Lähetys tulee katsottavaksi Yle Tv1:ssä ja Areenassa.
