Kuopiolaisen Kirjakantti-tapahtuman teema on kolmen vuoden ajan metsä. Kirjailijat Anne Leinonen ja Hanna Morre avaavat omaa ja teostensa suhdetta metsään.
Monitaiteellinen Kirjakantti-tapahtuma on tutustuttanut kävijänsä tänä vuonna monenlaisiin metsiin.
Tapahtuman teema on vuosina 2026–2028 metsä. Tänä vuonna teemaa on tarkasteltu luontoympäristön lisäksi muun muassa kulttuurisena, filosofisena ja tulevaisuuteen suuntautuvana kysymyksenä.
Yhdeksänpäiväinen Kirjakantti huipentuu tähän viikonloppuun. Viikonloppuna luvassa on vielä lasten ja nuorten tapahtumia, kreikkalaista iltaa, Minna Canth -lukumaratonia ja kirjailijahaastatteluja. Kuopion pääkirjastossa haastattelussa on esimerkiksi Finlandia-palkittu Anni Kytömäki, jonka kirjat sijoittuvat suurelta osin metsiin.
Myös Kirjakantin residenssitaiteilijalle Anne Leinoselle ja hänen kirjailijakollegalleen Hanna Morrelle teema oli napakymppi.
– Ajattelin, että herttinen, olen voittanut lotossa. Minulta on juuri ilmestynyt kirja, Maankutsuja, jossa teemana on maa ja metsä. Eka ajatus oli, ovatko järjestäjät salakavalasti ronkkineet ajatuksiani, Morre sanoo.
Videolla Anne Leinonen kertoo, minkä oivalluksen on saanut tapahtuman aikana:
Pimeä metsä ei pelota
Molemmilla kirjailijoilla on vahva, henkilökohtainen suhde metsään. Leinoselle metsä on perusturvallisuuden lähde.
– Olen lapsena ja nuorena vaeltanut paljon pimeässä metsässä yksin taskulamppu mukana. En ole pelännyt siellä koskaan.
Morre kirjoittaa aikuisille suunnattua romantasiaa, joka yhdistää romantiikan ja fantasian. Metsä inspiroi häntä ja on jollakin tapaa osa kaikkia hänen teoksiaan.
– Se voi olla joko uhka tai turvapaikka, tai Lakerta-sarjassa se on taikuuden lähde, Morre kertoo.
Leinosen teoksissa liikutaan sekä tieteiskirjallisuuden että fantasian alueella.
– Olen hyödyntänyt metsää kansanperinteen mielessä: metsänpeittoa tarinallisena elementtinä, pyyntijumalia, lupaa saaliin ottamiseen.
Fiktiolla annettavaa metsäkeskusteluun
Metsät ovat Suomessa myös jatkuva kiistelyn kohde. Metsä on toisaalta elinkeino ja toisaalta suojelun kohde. Asian vaikeutta kuvaa se, ettei hallitus ole pystynyt päättämään metsien osalta, miten Suomi toteuttaa EU:n ennallistamisasetusta.
Leinonen huomauttaa, että etenkin tietokirjallisuus tuo paljon kaivattuja faktoja metsiä koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon. Kaunokirjallisuus voi lisätä ymmärrystä aiheesta.
Kirjakantti-tapahtumassakin esillä ollut Metsän kronikka -teos kokosi yhteen eri kirjoittajien novelleja metsän tulevaisuudesta. Leinonen oli yksi teoksen kirjailijoista. Novelleissa kuvattiin esimerkiksi holtittomien hakkuiden seurauksia.
– Vaikka nostamme esiin uhkakuvia, pyrimme kuitenkin jonkinlaiseen tasapainoon. Kaunokirjallisuuden tehtävänä on tuoda esiin erilaisia näkökantoja ja eläytyä erilaisten ihmisten ajatuksiin, Leinonen sanoo.
Morre puolestaan korostaa, että kaikesta luonnon hyödyntämisestä on maksettava.
– Voimme käyttää luontoa ja metsää, mutta siitä täytyy maksaa tavalla tai toisella. Lasku tulee perästä jossakin vaiheessa.
Kuuntele Metsä-Suomi-podcastin jakso, jossa pohditaan, voiko suomalaisiin metsiin tutustua romaaneja lukemalla.
