Kun helsinkiläinen Reija Kiuru, 38, sai potkut pari vuotta sitten, hänen elämänsä muuttui – pelkästään parempaan suuntaan.
– Pohdiskelin elämäni suuntaa ja päädyin kokonaan uudelleen kouluttautumaan.
Kiuru opiskeli hierojaksi ja fysiikkavalmentajaksi. Samalla hän muutti ruokailutottumuksiaan, minkä seurauksena hänen vyötärönsä on kaventunut 16 senttiä. Muutos on silminnähtävä.
– Muut ihmiset ovat kyselleet, miten olen siinä onnistunut.
Kiurun saama huomio on ymmärrettävää. Tuoreen tutkimuksen mukaan vain kuusi prosenttia painoaan pudottaneista, aiemmin lihavista ihmisistä onnistuu pysymään tavoitepainossaan pitkällä aikavälillä.
Karkkihyllyltä helpotusta stressiin
Ennen potkuja Kiuru työskenteli esihenkilönä tunnetussa urheilukauppaketjussa, jonka laajojen muutosneuvottelujen yhteydessä hänen toimenkuvansa päättyi.
Kiuru teki hektistä myyntityötä liikkeessä. Sen ohella hän hoiti työvuorosuunnittelun, kehitti myyntiä ja toteutti kampanjauudistuksia nopealla aikataululla.
– Ylitöitä tuli tehtyä paljon. Puhelin soi myös iltaisin ja viikonloppuisin.
Työpäivän jälkeen Kiurulla oli tapana mennä kotiin kaupan kautta ja ostaa herkkuja. Napostelemalla hän pyrki nollaamaan stressitasonsa.
– Totta kai se oli oma valinta, mitä suuhuni pistin, mutta kyllä sekin vaikutti, että olin tosi väsynyt.
Hän haki nopeaa energiaa pikaruuasta, karkista ja sipseistä.
Aktiivinen liikunta ei riittänyt
Kiurun elämä oli jo aiemmin fyysisesti aktiivista. Töissä hänelle kertyi paljon askeleita, ja vapaa-aikana hän treenasi voimanostoa. Tämä ei kuitenkaan riittänyt polttamaan 3 000–4 000 kilokaloria, jotka hän arvioi syöneensä päivittäin. Se on paljon 159-senttiselle naiselle.
Potkujen jälkeen Kiuru havahtui miettimään ruokavaliotaan tarkemmin, kun hänellä oli aikaa ja energiaa keskittyä omaan hyvinvointiinsa. Hän alkoi laskea kaloreja ja vähensi herkkuja. Nykyään hän syö 2 100–2 200 kilokaloria päivässä.
Ei pikadieettiä vaan pysyviä muutoksia
Kiuru kokee, että hänelle sopii 80/20-tyyppinen ruokavalio: kun 80 prosenttia ravinnosta on terveellistä, loput 20 prosenttia voi olla herkkuja.
– Jos vaikka juhlissa on tarjottu kakkua, niin olen kyllä syönyt.
Kiuru ei ole rajulla pikadieetillä, vaan pudottaa painoaan hitaasti. Hän on opetellut itselleen fiksulta tuntuvia ruokavalintoja, jotka haluaa pitää mukana arjessaan pitkällä tähtäimellä.
– Syön käytännössä perusruokaa eli perunaa, riisiä, kanaa, kevyttä jauhelihaa, kananmunia ja kasviksia.
Kiurusta tuntuu, että stressi ja mieliteko herkkuihin ovat vähentyneet, kun hän yrittäjänä saa elää oman rytminsä mukaisesti.
Mittanauha kertoo totuuden
Kiurulla ei ole tapana käydä vaa’alla, koska kilojen määrä ei kerro, mistä paino koostuu. Kiuru nostelee painoja, joten hänen lihaksensa saattavat painaa suhteellisen paljon.
Vyötärönympärysmitta kertoo Kiurulle, missä mennään. Ennen elämäntapamuutosta se oli 93 senttiä ja nyt 77 senttiä.
Kiuru aikoo jatkaa samalla tiellä ja hoikistua lisää. Juuri vyötärönympärysmitta oli hänelle iso motivaatiotekijä laihtumiseen.
Naisilla yli 90-senttinen ja miehillä yli 100-senttinen vyötärö lisää riskiä sairastua esimerkiksi kakkostyypin diabetekseen Duodecim Terveyskirjaston mukaan.
Viime aikoina monet ovat saaneet avun painonpudotukseen lihavuuslääkkeistä, mutta niitä Kiuru ei ole käyttänyt.
Hän ei myöskään ole turvautunut ammattiapuun. Avun saaminen julkisesta terveydenhuollosta voi myös olla vaikeaa.
Ei lääkkeitä ilman elintapamuutoksia
Ylipainoisia asiakkaita hoitavan yksityisen Painoklinikan ylilääkäri André Heikius muistuttaa, että lihavuuslääkkeitä tulee käyttää vain elintapamuutoksen ohella.
Heikius suosittelee säännöllistä ateriarytmiä, riittävää proteiinin ja kuidun saantia, lihaskuntoharjoittelua, stressinhallintaa ja riittävää unta.
Kun lääkkeiden käytön lopettaa, paino saattaa palata takaisin.
– Kannattaa varautua siihen, että lääkitystä voi tarvita pitkään, joskus koko loppuelämän.
Lihavuuden painoindeksiraja on siis 30. Se ei kuitenkaan kerro, kuinka suuri osa painosta on rasvaa ja kuinka suuri osa lihasta.
Heikius täsmentää, että lihavuus on pitkäaikaissairaus, jossa kehoon on kertynyt liikaa rasvakudosta.
– Se voi häiritä elimistön toimintaa merkittävästi.
Myös Maailman terveysjärjestö (WHO) määrittää lihavuuden krooniseksi sairaudeksi, jonka kanssa elää yli miljardi ihmistä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Suomessa lähes neljännes aikuisista on lihavia. Eniten lihavia on Etelä-Pohjanmaalla ja vähiten Helsingissä.
Lihavuus uusiutuu helposti
Heikiuksen mukaan painonnousua laihtumisen jälkeen selittää osaltaan se, miten elimistö reagoi rasvavarastojen vähenemiseen.
– Kun rasvavarastot pienenevät, aivojen keholta saamat hormonaaliset viestit muuttuvat ja nälkä voi voimistua.
The New England Journal of Medicinen julkaiseman tutkimuksen mukaan lihavat ja ylipainoiset painonpudottajat kokivat vielä vuoden kuluttua laihtumisesta voimakkaampaa nälän tunnetta kuin ennen laihdutusta.
– Kevyempi keho tarvitsee yleensä vähemmän energiaa, vaikka nälkä voi olla aiempaa voimakkaampi. Siksi saavutetussa painossa pysyminen voi olla vaikeaa, Heikius sanoo.
Laihtuneena pysyminen on silti mahdollista, kuten Reija Kiurun tapaus osoittaa.

