Pääekonomisti Juho Ruskoaho Kunta- ja hyvinvointialueiden työnantajista muistuttaa, että pula ammatilaisista on merkittävä syy sosiaali- ja terveydenhuollon ongelmiin.
Suomessa on enemmän sairaanhoitajia, mutta vähemmän lääkäreitä kuin EU:ssa keskimäärin.
Talousjärjestö OECD:n tilastot viime vuosilta osoittavat, että Suomessa on noin 19 hoitajaa tuhatta asukasta kohti. Sen sijaan lääkäreitä on noin 3,5 tuhatta asukasta kohden, mikä on vähemmän kuin EU:n keskiarvo.
– Suhteellisesti suurempi pula näyttäisi olevan lääkäreistä ja se tietenkin näkyy esimerkiksi vuokralääkärien hinnoissa, mikä aiheuttaa ylimääräistä rasitusta veronmaksajille, pääekonomisti Juho Ruskoaho Kunta- ja hyvinvointialueiden työnantajista toteaa.
EU:n keskiarvo on 8,5 hoitajaa tuhatta asukasta kohti. Lääkäreissä EU:n keskiarvo on noin neljä.
Keskimääräistä enemmän lääkäreitä löytyy muun muassa Norjasta, Saksasta ja Ruotsista. Virossa sekä lääkärien ja hoitajien määrä on pienempi kuin EU:n keskiarvo. Esimerkiksi Espanjassa lääkäreitä on enemmän, mutta hoitajia vähemmän.
Ruskoaho muistuttaa, että hoitajapula on silti merkittävä syy terveydenhuollon ongelmiin Suomessa. Väestön ikääntyminen näkyy koko läntisen maailman terveydenhuollossa. Kuormitusta lisäävät muutkin tekijät.
– Suomessa heikko hoitoonpääsy ja hoitojen saavutettavuus ovat vakavia ongelmia ja niiden taustalla merkittävänä tekijänä on pula koulutetuista ammattilaisista.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaistan tarve todennäköisesti kasvaa. Hoidot kehittyvät ja sen myötä terveydenhuollon ammattilaisille on kysyntää. Lisäksi koronapandemian aiheuttamaa hoitovelkaa puretaan vieläkin, Ruskoaho luettelee.
– Meillä olisi Suomessa töitä useille tuhansille hoitajille. Kun väestö ikääntyy, tarve kasvaa myös tulevaisuudessa.
OECD:n tilastoja on julkaistu maavertailussa, josta sosiaali- ja terveysministeriö tiedotti alkuvuodesta. Vertailussa todetaan muun muassa se, että Suomessa lääkärien määrä vaihtelee isosti alueiden välillä.
Työvoimapulalla ja säästöillä on perusteltu vanhustenhoidon hoitajamitoituksen höllentämistä ensi vuoden alussa.
Tiistaina uutisoitiin, että henkilöstömäärän laskuun suhtaudutaan epäillen myös joissain hoivayrityksissä. Muun muassa alan vetovoima uhkaa kärsiä.
Mitoituksen laskeminen saa Ruskoaholta vihreää valoa. Kun henkilöstöä ei lukita mitoituksilla tiettyyn paikkaan, työntekijöitä vapautuu toisiin tehtäviin. Ruskoahon toiveissa olisi, että vapautuneet hoitajaresurssit voitaisiin kohdentaa hyvinvointialueilla sinne, missä tarve on suurin.
– Tämä voi parhaassa tapauksessa jopa vähän parantaa palveluiden kohdentumista, kun hoitajia voidaan palkata sinne, missä heitä kaikista kipeimmin tarvitaan.
