Tenon lohen poikkeuslupapyynti on päättynyt. Suurin osa poikkeusluvan saaneista jäi ilman saalista.
Siiri-Maria Aikio,
Anni-Saara Paltto
Tenojoen lohen perinnekalastukseen myönnettiin heinäkuussa poikkeuslupia, mutta kaikki poikkeusluvan saaneet kalastajat eivät päätyneet hyödyntämään niitä. Yhteensä luvilla olisi saanut kalastaa 54 lohta. Saaliiksi jäänyt määrä oli lopulta huomattavasti pienempi.
Poikkeusluvat myönsi Lapin ely-keskus. Niiden tarkoituksena oli turvata saamelaisen kalastuskulttuurin siirtyminen sukupolvelta toiselle.
Ely-keskuksen kalatalousasiantuntija Kare Koivisto kertoo, että valvonnalle tehtyjen ilmoitusten mukaan lohia on otettu saaliiksi yhteensä 8 kappaletta. Ensi viikolla luvut voivat vielä täsmentyä, mutta isoa lisäystä lukuun tuskin on tulossa.
– Kaikki pyyntiluvan saaneet eivät laittaneet pyydyksiä veteen ollenkaan ja saalis jäi hyvin vähäiseksi. Se johtui osittain kuumasta säätilasta pyyntiaikana sekä vähäisistä nousulohimääristä, Koivisto sanoo.
Kaikkien myönnettyjen poikkeuslupien pyyntiaika on päättynyt.
Lapset pääsivät oppimaan perinnekalastusta
Tänä vuonna poikkeuslupia myönnettiin 15 hakijalle. Ne on suunnattu erityisesti yhteisöille, kuten kalatalousalueille, osakaskunnille ja kyläseuroille.
Yksi poikkeusluvan saaneista järjestöistä oli Utsjoen saamelaisyhdistys Sámi Siida. Yhdistyksen puheenjohtaja Sámmol Lukkari kertoo, että luvan voimin he pääsivät pitkästä aikaa perinteiseen patopyyntiin.
Luvalla sai pyytää kahden viikon aikana yhteensä neljää päivää. Yhdistyksen pyynti kuitenkin jäi vain puoleentoista vuorokauden mittaiseksi, mutta saalista tuli silti. Yhteensä patoverkkoon tarttui kaksi tittiä ja kaksi meritaimenta. Titti (saameksi diddi) tarkoittaa vuoden meressä ollutta nousulohta.
Myös lapset pääsivät veneeseen mukaan.
– Saalista tuli ja lapset pääsivät näkemään kaiken. He seurasivat myös kalojen perkausta. Oli hyvä, että lapset näkivät, miten kaikki tapahtuu konkreettisesti, iloitsee Lukkari.
Saalislohet eivät ole vielä menneet parempiin suihin. Lukkarin mukaan toinen titeistä suolattiin ja sitä ihmiset pääsevätkin maistelemaan yhdistyksen seuraavassa kokouksessa.
Tenon pääuomassa lohta kalastettiin nyt ensi kertaa vuosiin
Tenolla lohen kalastus on jouduttu lohikantojen voimakkaan heikkenemisen vuoksi kieltämään jo neljäntenä vuonna peräkkäin. Toukokuussa voimaan tullut kalastussääntö mahdollistaa poikkeuslupien myöntämisen organisaatioille paikallisen kalastuskulttuurin ja perinnetiedon säilyttämiseksi.
Poikkeusluvilla halutaan turvata saamelaiseen kalastuskulttuuriin liittyvän tietotaidon ylläpitäminen ja välittyminen sukupolvelta toiselle. Kulttuuriperusteisiksi pyyntitavoiksi katsotaan pato, seisova verkko ja kulkutusverkko.
Kalastuksen valvontaa on tehostettu Tenolla poikkeuslupapyynnin aikana. Kare Koivisto toteaa, että pyynti vaikuttaa sujuneen sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti.
Tärkeintä perinnetiedon siirtäminen nuoremmille
Tenon poikkeuslupapyynti on herättänyt keskustelua varsinkin toisella puolella valtakunnan rajaa. Norjan puolella paikallisilla organisaatioilla ei ole ollut mahdollisuutta lohen perinnepyyntiin.
Sámmol Lukkarin mielestä tärkeintä ei ole itse saalis, vaan perinnetiedon siirtäminen nuoremmille polville.
– Ei tästä kannata suurempaa sotaa tehdä. Minulle on myös moni tullut sanomaan, että onpa ikävää, kun lähditte pyytämään. Mutta kun on sellainen kulttuuri ja perinne, jota voi jakaa lapsille ja nuorille, niin minusta se on vain hyvä asia.
Pyynnin suhteen Lukkarin ajatukset ovat jo ensi kesässä.
– Ensi vuotta varten täytyy miettiä, että miten voisimme saada mukaan enemmän perinteisen tiedon osaajia ja taitajia sekä lapsia ja nuoria, hän sanoo.
