Lohen määrä Oulujoessa on vähentynyt reippaasti viime vuosina. Meritaimenen osalta on käynyt päin vastoin.
Sateisena aamupäivänä Oulun Merikosken kanavan alarannasta löytyy vain muutama kalastuksen harrastaja.
He ovat sitäkin innokkaampia perhokalastajia, sillä Turusta Ouluun saapunut Jukka Välikangas on tullut paikalle jo ennen aamukolmea.
– Merikoski on hieno paikka kalastaa. Tämä on jo kuudes kesä peräkkäin, kun olen täällä.
Kahdeksan tunnin spinfluga-kalastus on vetänyt toistaiseksi vesiperän, sillä kala ei ole käynyt kiinni Välikankaan itse tekemään perhoon.
– Eilen sain 6,5 kilon merilohen. Se oli 85 senttiä pitkä ja oikein hyvä ruokakala. Lohenpurema on sellainen, että kun sen kerran saa, siitä ei irti pääse.
Spinfluga on perhokalastusmuoto, jossa paino sidotaan siimaan kiinni. Sen avulla perhoa uitetaan pohjaa myöten kalan nappaamiseksi.
Myös toinen alan harrastaja on jäänyt ilman kalasaalista. Tosin oululainen Ville Lämsä on ollut paikalla vasta reilun tunnin.
– Kuulopuheiden perusteella lohikausi on ollut nyt paljon hiljaisempi kuin aikaisempina vuosina. Mutta kyllä täältä saa paremmin kalaa kuin kotisohvalta, Lämsä naurahtaa.
Lohta nousee Oulujokeen nyt vähemmän
Oulun energian laatu- ja ympäristöjohtaja Tarja Väyrysen mukaan lohen nousu Oulujokeen on ollut tänä vuonna viime vuotta vähäisempää.
Viime vuoden heinäkuussa Suomen pisimmässä kalatiessä Merikoskessa laskettiin Oulujokeen nousevia lohia yhteensä 65 kappaletta. Tänä vuonna heinäkuussa määrä oli vain 28 lohta.
Meritaimenen osalta tilanne on täysin päinvastainen. Kun vuoden 2023 heinäkuussa jokeen nousi 61 meritaimenta, tänä vuonna määrä oli jo 194.
– Vuosi 2020 oli Merikosken kalatiellä ennätyksellinen. Lohien nousu oli erityisen aktiivista elokuussa, jolloin kalatietä käytti 1476 lohta.
Huippuvuoden 2020 jälkeen lohen nousu on laskenut vajaasta 4000 vuoden 2023 reiluun 600 loheen. Tänä vuonna määrä voi laskea edelleen.
– Toivotaan, että paras nousukausi tulee vielä elo-syyskuussa, että päästään parempiin lukuihin, sanoo Väyrynen.
Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori, lohitutkija Jaakko Erkinaron mukaan lohta on noussut vähemmän koko Pohjanlahden alueella.
– Myös Tornionjoen tämän vuotuiset nousumäärät ovat kovin vaatimattomia, Erkinaro kertoo.
Hänen mukaansa se, mitä tapahtuu Itämerellä, vaikuttaa myös Oulujoen ja muiden lohijokien kalakantoihin. Esimerkiksi Tenon lohikannan romahdukseen liittynee muutoksia meriolosuhteissa vaelluslohen syönnösalueilla.
Erkinaron mukaan meritaimenen osalta on havaittavissa kannan kasvua muuallakin Perämeren alueella. Kyseessä voi olla rannikkokalastuksen väheneminen esimerkiksi hylkeiden takia.
– Hylkeet tekevät verkkokalastuksen paikoin hankalaksi. Koska meritaimen liikkuu lähinnä Perämeren ja Pohjanlahden alueella, rannikkokalastuksen väheneminen vaikuttaa meritaimenkantoihin.
Saalis ei ole tärkeintä
Lohen väheneminen huolestuttaa vannoutuneita harrastajakalastajia. Silti Jukka Välikangas ja Ville Lämsä eivät ole harmissaan saaliin vähyydestä.
– Kyllä täällä olo on kyllä enemmän rentoutumista, kuin pelkkää kalan narraamista, sanoo Lämsä.
Välikangas on asiasta samaa mieltä. Paikalliset kalastajat ovat tulleet hänelle tutuiksi vuosien varrella.
– Täällä vallitsee ihan muut arvot, kuin pelkkä kalan saanti. Porukka on erittäin kivaa. Puhumme enemmän kalastuksesta, kuin saamme kalaa, toteaa Välikangas.
