Kiinan hiljattain kätilöimä sopimus palestiinalaisjärjestöjen välillä voi olla hyvinkin merkittävä käänne, arvioi suomalaisasiantuntija. Lähi-idän instituutin säätiön tutkijan Antti Tarvaisen mukaan on kuitenkin täysin mahdollista, että hauras sopu hajoaa ennen kuin suunnitelmia ehditään panna täytäntöön.
Gazaa hallitseva Hamas, Länsirannalla rajoitettua valtaa käyttävä Fatah ja 12 muuta palestiinalaisjärjestöä solmivat 23. heinäkuuta Pekingissä sopimuksen, jossa ne sitoutuivat tekemään töitä ”kansallisen yhtenäisyyden” eteen.
Etenkin Hamasin ja Fatahin sopu on suuri merkkipaalu, sillä järjestöt ovat perinteisesti vihollisia. Vuoden 2006 vaalien jälkeinen konflikti järjestöjen välillä johti nykytilanteeseen, jossa palestiinalaisalueet ovat jakautuneet Hamasin ja Fatahin hallinnoimiin alueisiin.
– Vähintäänkin tämä on tosi iso ja merkittävä diplomaattinen ele. Se, että onko tämä jotain enemmän, onko tämä jotain konkreettista, riippuu siitä, kuinka hyvin tämä paperi muuttuu käytännöksi, Tarvainen sanoo STT:lle.
Vaihtoehtoinen tulevaisuus
Tarvainen näkee Pekingin julkilausuman suurena vastalauseena niille tulevaisuuksille, joita Israel ja Yhdysvallat ovat ajaneet Gazaan. Palestiinalaisjärjestöjen yhteistyö kytkeytyykin kysymykseen siitä, mitä Gazalle tapahtuu sitten kun nykyinen sota päättyy.
Israelin hallituksen sisällä on ollut kaksi kilpailevaa visiota: hallituksen ääriainekset kannattavat Gazan totaalista puhdistusta, pysyvämpää haltuunottoa ja siirtokuntia, kun taas kilpaileva näkemys on Israelille kuuliaisen, palestiinalaishallinnosta erillisen uuden hallinnon perustaminen Gazaan.
Yhdysvalloissa ja lännessä laajemminkin taas on hahmoteltu, että Fatahin johtama palestiinalaishallinto laajennettaisiin Gazaan.
– Koska he (palestiinalaishallinto) ovat jo siinä riippuvuusverkostossa, joka kytkeytyy läntiseen kehitysapuun ja Israeliin, Tarvainen huomauttaa.
– Näitä tulevaisuuksia vastustetaan hyvin laajasti palestiinalaisten keskuudessa.
Järjestöt olleet kaukana toisistaan
Fatah ja Hamas ovat 18 viime vuoden aikana yrittäneet hieroa sopua useaan otteeseen. Aina yhteistyö on lopulta kariutunut sekä sisäisten että ulkoisten tekijöiden johdosta.
Nykyisessä kriisitilanteessa palestiinalaisjärjestöt näyttävät pystyneen ainakin hetkeksi laittamaan erimielisyytensä syrjään.
– Nyt tässä hätätilassa, jossa on epävarmaa, että onko sellaista asiaa kuin palestiinalainen Gaza ylipäätään olemassa tulevaisuudessa, nämä osapuolet Kiinan kätilöiminä näyttävät hetkeksi pystyneen tulemaan yhteen, Tarvainen sanoo.
Ideologisilta lähtökohdiltaan järjestöt ovat hyvin erilaisia.
– Hamas on islamistinen, konservatiivinen, autoritäärinen liike, joka jakautuu poliittiseen ja aseelliseen siipeen, ei ole luopunut aseellisesta vastarinnasta, käyttää myös terrorismia metodina. Fatah taas on nationalistinen länsimaiden yhteistyökumppani, ajanut neoliberaalia talouspolitiikkaa.
Fatah on tällä hetkellä erittäin heikko ja epäsuosittu. Viime lokakuussa brutaalin hyökkäyksen Israeliin tehnyt Hamas taas on nostanut profiiliaan Gazan sodan myötä ja löytänyt uusia yleisöjä. Vaikka Israel on asettanut tavoitteekseen Hamasin tuhoamisen, se ei käytännössä ole mahdollista.
Vaikka Hamas ei virallisesti hyväksy Israelin valtion olemassaoloa, Tarvainen uskoo, että Kiinan kätilöimän sopimuksen tähtäimenä on tukea nimenomaan kahden valtion mallia.
Haniyyan surma yhdistää
Epävarmuutta tilanteeseen luo Hamasin poliittisen organisaation johtajan Ismail Haniyyan surmaaminen keskiviikkona Teheranissa. Israelin on laajasti epäilty olleen surman takana.
Tarvaisen mukaan Haniyya oli ehkäpä merkittävin Hamasin edustaja niin tulitaukoneuvotteluissa Israelin kanssa kuin myös palestiinalaisten yhtenäisyyden rakentamisessa, jossa oli juuri saavutettu edistystä.
– Uusia epävarmuuksia ja lyhyen aikavälin hidastumista tämän prosessin osalta on odotettavissa niin kauan kunnes hänelle valitaan seuraaja, Tarvainen sanoo.
Toisaalta Haniyyan tappaminen on tuonut palestiinalaisia yhteen yhä vahvemmin niin Länsirannalla kuin Gazassa, joten olosuhteet yhtenäisyyden rakentamiselle ovat yhä suotuisat.
Avautuuko poliittinen kenttä?
Nyt solmittu sopimus sisältää maininnan muun muassa vapaista vaaleista. Palestiinalaisalueilla ei ole pidetty vaaleja 18 vuoteen.
Toteutuessaan sopimus voisikin Tarvaisen mukaan avata poliittista kenttää niin Länsirannalla kuin Gazassakin ohi kahden ison autoritäärisen puolueen. Sopimuksessa mukana olevien 14 ryhmän joukossa on esimerkiksi vasemmistolaisia palestiinalaisryhmiä.
– Kyllä se avaa poliittista kenttää palestiinalaisille, mikäli tämä todella toteutuisi. Mutta olen hieman skeptinen sen suhteen, Tarvainen toteaa.
Sopimuksen käytännön toimeenpanoon liittyy paljon isoja ratkaisemattomia kysymyksiä, kuten uskaltaisiko Hamas antaa aseistustaan muiden käyttöön.
Vaarana pelinappulaksi joutuminen
Pekingin sopimus on viimeisin esimerkki siitä, että Kiina on aktivoitunut pelurina Lähi-idässä, kasvattanut vaikutusvaltaansa alueella ja pyrkinyt ottamaan Yhdysvalloille perinteisesti kuulunutta roolia. Kiinan aktivoituminen on palestiinalaisille sekä mahdollisuus että uhka, Tarvainen näkee.
Toisaalta on hyvin merkittävää, että palestiinalaisille avautuu uusia väyliä vaikuttaa tulevaisuuteensa.
– Palestiinalaiset ovat olleet geopoliittisesti aika yksin ja riippuvaisia pelkästään lännestä, hakeneet lännen tukea Länsirannalla. Nyt heille avautuu tällainen uusi horisontti.
Uhkana Kiinan roolissa Tarvainen näkee sen, että palestiinalaiset ajautuvat kylmän sodan aikojen tyyppiseksi suurvaltapelin pelinappulaksi.
– Eihän heillä nyt hirveästi valtaa näissä peleissä kuitenkaan ole.
Yhtenäisyys uhkakuva Israelille
Merkityksensä on myös sillä, mikä on Israelin ja lännen vastareaktio tuoreeseen sopimukseen. Israel on käyttänyt palestiinalaisiin jo pitkään hajota ja hallitse -taktiikkaa, joten se ei katso hyvällä järjestöjen lähentymistä.
– Palestiinalaisten yhtenäisyyshän on Israelin kannalta katastrofaalinen asia, Tarvainen muistuttaa.
Tällä hetkellä Israel ei myöskään hyväksy mitään kahden valtion malliin tähtääviä ponnisteluja. Toissa viikolla Israelin parlamentti knesset hyväksyi päätöslauselman, joka torppaa yksiselitteisesti palestiinalaisvaltion perustamisen ja hautaa näin ollen kahden valtion ratkaisun.
Länsimaiden Tarvainen arvioi yrittävän saada Fatahin takaisin ruotuun, jotta se ei tekisi yhteistyötä terroristijärjestöksi luokitellun Hamasin kanssa. Myös monet merkittävät arabimaat, kuten Saudi-Arabia, ovat olleet lännen linjalla ja keskittyneet palestiinalaishallinnon tukemiseen.
