Useimmat ekaluokkalaiset aloittavat koulun kännykkä kädessään, mutta helsinkiläisen Anna-Reetta Korhosen 7- ja 9-vuotiaat lapset lähtevät kouluun ilman älypuhelinta.
Päätös oli Korhoselle ja hänen puolisolleen helppo.
– Älypuhelimet koukuttavat aikuisiakin. Miksi ihmeessä antaisin kehittyvälle lapselle sellaisen laitteen?
Älypuhelimen sijaan lapsilla on ostettu kellopuhelimet, joilla ei voi mennä nettiin eikä pelata pelejä.
Kun Korhosen esikoinen meni kouluun pari vuotta sitten, perheen valinta oli vielä harvinainen.
Tilanne on toinen nyt, kun Korhosen kuopus on ekaluokkalainen. Korhosen mukaan heidän naapurustonsa ekaluokkalaiset aloittavat koulun tyypillisesti ilman älypuhelinta, kellopuhelin ranteessaan.
Anna-Reetta Korhonen neuvoo ottamaan kellopuhelimet puheeksi vanhempainilloissa.
Kellopuhelimien suosio kasvanut
Keskustelu koululaisten puhelimista käy kuumana. Suomalaisten enemmistö toivoo rajoituksia älypuhelimien käyttöön ja poliittisia päätöksiä asiasta voidaan odottaa tulevan koulujen lukuvuoden aikana.
Vanhempien kiinnostus kellopuhelimiin näkyy jo Gigantin myyntiluvuissa.
Gigantin apulaismyyntipäällikkö Juuso Ketolainen kertoo, että kellopuhelimia ostetaan selvästi aiempaa enemmän ekaluokkalaisille tai esikouluikäisille.
Suosion kasvu näkyy myös DNA:n koululaiskyselyssä. Tänä vuonna noin yksi kymmenestä kyselyyn vastanneesta kertoi valinneensa lapsensa ensipuhelimeksi kellopuhelimen. Vielä pari vuotta sitten vain prosentti vastanneista osti kellopuhelimen.
Älypuhelin on edelleen useimpien lapsien ensimmäinen puhelin.
Psykologian tohtori ja aivoasiantuntija Mona Moisala ilahtuu kuullessaan, että vanhemmat pohtivat vaihtoehtoja älypuhelimille. Kellopuhelin on hänen mukaansa älypuhelinta parempi vaihtoehto lapsen aivojen kannalta.
– Jos haluaa saada yhteyden lapseen, kellopuhelin voi ratkaista ongelman ilman, että siinä on lisänä härpäkkeitä, jotka saattavat vaikuttaa lapsen kehitykseen negatiivisesti, Moisala sanoo.
Ekaluokkalaisten vanhemmat ovat myös hänen lähipiirissään sopineet yhdessä, ettei lapsille hankita älypuhelinta ensimmäisenä kouluvuotena.
Muitakin vaihtoehtoja
Älypuhelin ja kellopuhelin eivät ole ainoat vaihtoehdot. Jyväskyläläinen Susanna Kananoja aikoo hankkia lapselleen peruspuhelimen – tai lykkää hankintaa vielä hamaan tulevaisuuteen.
– On olemassa myös meitä kivikautisia, jotka eivät välttämättä hanki lapselle mitään puhelinta tai sitten ostavat jonkun karvalakkiratkaisun, Kananoja sanoo.
Jos puhelin hankitaan, peruspuhelin sopii Kananojan perheen tarpeisiin parhaiten. Jatkuvasti ranteessa oleva kellopuhelin voisi häiritä vimpaimista kiinnostuneen lapsen keskittymistä ja Kananojan mielestä suosittujen kellopuhelimien jäljitysominaisuus ei ole tarpeeksi tarkka.
Lisäksi kellopuhelimet ovat peruspuhelimia kalliimpia. Ne maksavat tyypillisesti noin 100–160 euroa, kun halvimmat peruspuhelimet maksavat alle 50 euroa.
“Mitä myöhemmin, sen parempi”
Mitä jos lapsi jää ulkopuoliseksi, jos hän ei saa ikätovereidensa tapaan älypuhelinta? Aivoasiantuntija Moisala huomauttaa, että myös lasten aivoista olisi syytä huolestua.
– Emmehän me tarjoa tupakkaakaan lapselle, jos hänen kaverinsa polttavat, vaikka hän jäisikin ulkopuoliseksi, hän vertaa.
Moisala huomauttaa, että jokaisen vanhemman ei tarvitsisi keksiä pyörää uudelleen, jos olisi olemassa virallinen suositusikä älypuhelimien käytölle.
Asiantuntijat eivät ole Moisalan päässeet yksimielisyyteen sopivasta ikärajasta, mutta alle 10-vuotias on monen asiantuntijan mukaan liian nuori älypuhelimen käyttäjäksi.
Moisalan mukaan ensiluokkalainen hyötyy siitä, että älylaitteen hankintaa vielä lykätään.
– Mitä myöhemmin, sen parempi, sanoo Moisala.
Sosiaalinen paine hankkia älypuhelin kasvaa vuosi vuodelta, kun laitteita on yhä useammalla kaverilla.
Kuinka pitkään Anna-Reetta Korhosen perheen lapset elävät ilman älypuhelinta?
Tähän Korhosella ja hänen puolisollaan ei ole valmista vastausta, mutta jokainen vuosi ilman älypuhelinta tuntuu heidän mielestään sijoitukselta lasten aivojen terveyteen.
– Monet vanhemmat ajattelevat, että älypuhelimella voi kehittää digitaitoja. Itse ajattelen, että tässä vaiheessa lapsuutta kaikista kehittävintä on vapaa leikki. Digitaitoja ehtii hankkia myöhemminkin.
