Vuosi sitten rasismikohun keskellä rypenyt Petteri Orpon (kok.) hallitus käynnistää pian laajan rasisminvastaisen kampanjan. Sen tarkoituksena on saada mahdollisimman suuri joukko työpaikkoja ja muita yhteisöjä sitoutumaan toimiin, joilla torjutaan rasismia.
Elokuun loppupuolella alkavaan kampanjaan haastetaan mukaan muun muassa työmarkkinajärjestöjä, yrityksiä ja puolueita. Myös hallitus ja ministeriöt sitoutuvat kampanjan toimiin.
Kampanjaa valmistellut projektipäällikkö Katriina Nousiainen valtioneuvoston kansliasta kertoo, että sitoumusten on tarkoitus näkyä hyvin konkreettisesti työpaikkojen tai esimerkiksi urheiluseurojen arjessa.
– Haastamme organisaatiot konkreettisiin toimiin esimerkiksi henkilöstön monimuotoisuuden lisäämiseksi sekä syrjinnän ja rasismin tunnistamiseksi. Tähän kampanjaan voi liittyä oikeastaan miltä tahansa sektorilta oman organisaation yhdenvertaisuuden edistämiseksi, Nousiainen sanoo.
Myös perussuomalaisilta vihreää valoa
Kampanjaan liittyvät allekirjoittavat niin kutsutun kattositoumuksen, jossa sitoudutaan kitkemään rasismia. Lisäksi mukaan lähtevät voivat valita omalle organisaatiolleen sopivia toimia kampanjassa listattujen toimenpiteiden joukosta.
Toimet ovat esimerkiksi rasisminvastaisten koulutusten järjestämistä, monimuotoisuuden lisäämistä työpaikoilla rekrytointikäytäntöjä muuttamalla sekä anonyymien ilmoituskanavien käyttöönottoa nähdystä tai koetusta rasismista. Mukaan lähteviä haastetaan myös ottamaan käyttöön turvallisen tilan periaatteet toiminnassaan.
Monet toimenpiteistä kuulostavat hallituspuolue perussuomalaisille vaikealta palalta purtavaksi, mutta Nousiaisen mukaan kampanja on saanut kaikkien hallituspuolueiden hyväksynnän alkukesästä.
Perussuomalaiset ovat muun muassa arvostelleet oikeusministeriön edellisellä hallituskaudella käynnistämää Antirasisti-kampanjaa, jolle nyt alkava kampanja on jatkumoa. Nykyinen oikeusministeri Leena Meri (ps.) näki vielä oppositiossa istuessaan Antirasisti-kampanjan kehottavan ihmisiä ilmiantokulttuuriin, joka tukahduttaa kriittistä keskustelua maahanmuutosta. Hallituksen vaihtuessa kampanjasivusto poistettiin.
Rasismia torjuvan hankkeen poliittisessa ohjausryhmässä perussuomalaisia edustaa valtiovarainministeri Riikka Purran valtiosihteeri Riikka Slunga-Poutsalo. Hän kieltäytyi Ylen haastattelusta vedoten valtiovarainministeriön sisäiseen riiheen liittyviin kiireisiin.
Kampanja kestää koko hallituskauden
Kampanjaan on ilmoittautunut etukäteen mukaan kymmeniä toimijoita. Nousiaisen mukaan kampanjaan mukaan lähtevistä kerrotaan tarkemmin lanseerauksen yhteydessä.
– Toivomme mukaan mahdollisimman isoja toimijoita, jotka taas voivat haastaa omaa sektoriaan niin, että saamme tästä toivottavasti ison yhteiskunnallisen liikkeen aikaiseksi.
Nousiaisen mukaan kampanja tulee kestämään koko hallituskauden, sillä monet toimenpiteistä vaativat pitkäjänteistä työtä.
Järjestöt ja asiantuntijatahot suhtautuvat ajatukseen kampanjasta pääasiassa myönteisesti, mutta varoittavat tuudittautumasta ajatukseen siitä, että kampanjoilla voidaan korjata syviä rakenteellisia ongelmia.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhdenvertaisuuteen keskittynyt tutkimusprofessori Anu Castaneda sanoo, että yksi haaste on siinä, keitä kampanjaan saadaan mukaan.
– Usein ne organisaatiot, jotka vähiten tarvitsisivat näitä kampanjoita, lähtevät niihin innokkaimmin mukaan. Sitten taas ne, joilla olisi eniten tekemistä yhdenvertaisuusasioissa, ovat haluttomampia sitoutumaan, Castaneda sanoo.
Kampanjan taustat hallituskriisissä
Kampanjan taustalla on vuosi sitten kesällä puhjennut hallituskriisi. Silloin vasta valtaan noussut Orpon hallitus kävi syvissä vesissä ja oli lähellä kaatua, kun perussuomalaisten ministereiden rasistiset kirjoitukset nousivat julkisuuteen.
Vaikeiden vaiheiden jälkeen pelastusrenkaaksi löytyi hallituspuolueiden työstämä tiedonanto rasismin vastaisista toimista, joka vietiin eduskuntaan istuntokauden alettua. Rasisminvastainen kampanja oli yksi toimista, joita tiedonantoon oli listattu.
Vuoden jälkeen monet toimista antavat vielä odottaa itseään. Tähän mennessä isoimpia muutoksia ovat olleet vainojen uhrien muistopäivän nimen muuttaminen holokaustin uhrien muistopäiväksi sekä saamelaiskäräjälain antaminen eduskunnalle.
Toimiin kuuluvat myös pääministerin järjestämät pyöreän pöydän keskustelut yhdenvertaisuuden edistämisestä, joista ensimmäinen käytiin keväällä. Siinä keskityttiin ulkomaalaistaustaisten asemaan työmarkkinoilla.
Rasismin vastaisia toimia on tarkoitus tarkentaa toimenpideohjelmassa, jota on kesän aikana viimeistelty lausuntokierrokselta saadun palautteen pohjalta.
Rasismin vastaisia toimia moititaan ristiriitaisiksi
Lausuntokierroksella toimenpideohjelman luonnos sai kritiikkiä erityisesti siitä, että se ei sisällä lainkaan toimenpiteitä islamofobian torjumiseksi. Myös rasistista häirintää sekä väkivallan torjuntaa käsittelevät toimenpiteet jäävät lausunnonantajien mukaan vaatimattomiksi ja ohjelman katsotaan olevan osin ristiriidassa hallituksen muun toiminnan kanssa.
THL:n Castanedan mukaan ristiriita syntyy hallituksen ajamasta maahanmuuttopolitiikasta.
– Toimenpideohjelma pyrkii edistämään väestöryhmien välistä yhdenvertaisuutta, mutta toisaalta hallitusohjelmassa on paljon maahanmuuttoon liittyviä kiristyksiä, jotka heikentävät maahanmuuttaneen väestön asemaa, kuten kansalaisuuden saamiseen tai paperittoman väestön terveydenhoitoon liittyviä rajauksia, THL:n lausunnon valmistelussa mukana ollut Castaneda sanoo.
Yhdenvertaisvaltuutetun toimisto ryöpyttää myös hallituksen aikeita hakea säästöjä luopumalla päiväkotien yhdenvertaisuussuunnitelmista.
– Kampanjointia tärkeämpää olisi, että valtioneuvosto omilla toimillaan edistää yhdenvertaisuuden toteutumista. Samaan aikaan kampanjan aloituksen kanssa oikeusministeriö esittää kuitenkin yhdenvertaisuuslakiin muutosta, jossa päiväkotien velvollisuus laatia yhdenvertaisuussuunnitelmat poistetaan. Tämä on ilmeisessä ristiriidassa toimenpideohjelman tavoitteiden kanssa, arvostelee Yhdenvertaisvaltuutetun toimiston asiantuntija Airin Bahmani.
Kotoutumistyötä tekevien järjestöjen yhteistyöverkosto Moniheli kummastelee toimenpideohjelmasta puuttuvia mainintoja muslimivastaisuudesta ja islamofobiasta.
– Islamofobia on ollut se syrjinnän muoto, mitä nimenomaan ministeritasolla Suomessa esiintyy. Se on hyvin huolestuttava merkki, jos sitä ei kyetä edes toimenpideohjelmassa tuomaan esille, sanoo lausuntoa kirjoittamassa ollut Monihelin viestintäpäällikkö Raakel Kumpulainen.
Oulun rasistiset puukkoiskut aiheuttivat muutoksia hallituksen toimiin
Valtioneuvoston kanslian Katriina Nousiaisen mukaan toimenpideohjelman hiominen on nyt loppuvaiheessa ja lausunnonantajien huolet muun muassa islamofobiaan liittyvien toimien puuttumisesta on otettu huomioon.
Ohjelman valmisteluun vaikuttivat myös Oulussa kesäkuussa tapahtuneet rasistiset puukkoiskut, joiden jälkeen ohjelmakokonaisuutta arvioitiin Nousiaisen mukaan vielä uudestaan.
Poliittisen ohjausryhmän on tarkoitus käydä läpi lausuntopalautteen pohjalta tehtyjä muutoksia tämän viikon aikana. Mikäli hallituspuolueet ovat tyytyväisiä, etenee toimintaohjelma seuraavaksi valtioneuvoston istuntoon hyväksyttäväksi.
Rasisminvastaisen työn onnistumista arvioidaan valtioneuvoston kansliassa hallituskauden puolivälissä. Mikäli siihen mennessä tehdyt toimenpiteet eivät ole riittävän tehokkaita, voi hallitus ottaa käyttöön uusia keinoja.
Rasismin vastaisiin toimiin on varattu kaikkiaan kuusi miljoonaa euroa hallituskauden ajalle.
