Vaikka positiivinen kehitys on jatkunut, raportista paljastuu myös huolestuttavia merkkejä, joita tutkijan mukaan on syytä seurata.
Raittiiden osuus peruskoulun yhdeksäsluokkalaisista on lisääntynyt 10 prosentista 35 prosenttiin vuosina 1994–2024, käy ilmi THL:n tänään julkaisemasta tilastoraportista. Raportti julkaistaan neljän vuoden välein.
Vaikka entistä harvempi nuorista käyttää alkoholia, humalajuomisen väheneminen on pysähtynyt. Viikoittain itsensä humalaan juovien nuorten osuus pienentyi vuoteen 2019 asti.
Tupakointi ja nuuskakokeilut ovat vähentyneet, mutta positiivista kehitystä jarruttaa sähkösavukkeiden ja nikotiinipussien käyttö, joka on yleistä. Etenkin nikotiinipussit nousivat alaikäisten suosioon vuonna 2023 tapahtuneen myyntirajoitusten poistumisen jälkeen.
Raportista on havaittavissa hienoista sukupuolijakaumaa.
– Huumeiden käyttö on pikkaisen yleisempää pojilla kuin tytöillä, samoin rahapelaaminen, kertoo THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo.
Raportista käy ilmi myös, että stimulanttien, kuten amfetamiinin, kokaiinin ja ekstaasin käyttö on lisääntynyt. Vaikka osuus nuorista, ketkä joskus ovat aineita käyttäneet ovat edelleen pieniä, muutos on selkeä. Myös aineiden saatavuus on tutkimuksen mukaan muuttunut helpommaksi.
– Tämä varmaan heijastelee samaa kuin mitä nähdään aikuisväestössä, eli esimerkiksi THL:n jätevesitutkimuksissa ja päihdekyselyissä on havaittu stimulanttien käytön lisääntymistä, joka on näkynyt myös tullitakavarikoissa.
Raitasalon mukaan osuudet ovat edelleen hyvin pieniä, 1–2 prosentin luokkaa, eikä paniikkiin ole vielä syytä. Asiaa olisi kuitenkin syytä korostaa ehkäisevässä päihdetyössä entistä enemmän.
Raportista ilmenee myös, että haisteltavien aineiden, kuten liimojen ja liuottimien, käyttö on kääntynyt hieman nousuun. Tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan tiedetä mitä haisteltavat aineet ovat olleet, eikä ole selvää, ovatko nuoret tarkoittaneet esimerkiksi ilokaasua, joka ei varsinaisesti ole haisteltava vaan hengitettävä.
– On vaikea sanoa tarkemmin, että mistä voisi olla kyse. Jokin ilmiö ehkä on nostamassa päätään nuorten keskuudessa, mitä olisi ehkä syytä seurailla, Raitasalo pohtii.
Kyselytutkimus tehtiin osana nuorten päihteiden käyttöä käsittelevää ESPAD-koululaistutkimusta, jota on tehty vuodesta 1995 alkaen neljän vuoden välein 23–39 Euroopan maassa.
Tutkimuksen kansainvälinen raportti valmistuu vuonna 2025, jolloin selviää Suomen vertautuminen muihin Euroopan maihin.
