Suomen tärkeimmän kauppakumppanin viennissä menee nyt poikkeuksellisen huonosti. Saksa tarvitsee tulevaisuudessa suomalaista osaamista.
HAMPURI Ensin huonot uutiset: euroalueen suurimman talouden Saksan vienti supistui jälleen heinäkuussa.
Sitten hyvät: Saksassa on pulaa nyt juuri siitä osaamisesta, jota suomalaisilla on tarjota.
Saksan vienti kutistuu lähinnä siksi, että suurvaltakiistojen vuoksi maan yritysten valmistamille tuotteille on maailmalla yhä vähemmän kysyntää. Erityisesti vienti ja tuonti suurimman kauppakumppanin Kiinan kanssa sakkaa.
Maailman kauppakiistojen yltyessä Saksan kauppa Kiinan kanssa vähenee. Mantereet kääntyvät kaupankäynnissä sisäänpäin.
Tässä on suomalaisilla mahdollisuus, ja sen on moni keskikokoinen yritys jo huomannutkin.
Saksan kehnosta taloustilanteesta huolimatta suomalaisten into pyrkiä hansakaupunki Hampuriin on kasvanut viime aikoina, kertoo yrityksiä Saksan-markkinoille auttava konsultti Mari Kutila.
– Arkipäivässä olemme nähneet, että suomalaiset yritykset ottavat meihin nyt enemmän yhteyttä, Kutila kertoo.
Suomalaisten mahdollisuus on se, että Saksa laahaa digitalisaatiossa parisenkymmentä vuotta jäljessä. Fakseja käytetään laajalti, puhelinverkot toimivat hyvin vain kaupunkien keskustoissa ja sähkömittarien etäluku kodeissa tekee vasta tuloaan.
Myös kiertotaloudessa ja kyberturvallisuudessa on suomalaisille yrityksille täällä markkinoita.
– Suomessa digialan ja teknologian yritykset on todella vahvoja, ja Suomi on paljon edellä Saksaa näissä asioissa. Eli siinä tarjonta ja kysyntä kohtaavat Suomen ja Saksan välillä, Kutila sanoo.
Hampurin satama on valopilkku
Suomalainen valopilkku on juuri Saksan suurin satama Hampuri. Sataman kauppavaihto Suomen kanssa kasvaa. Hampurin seudulla on teollisuutta, jolle suomalaisilla on tarjottavaa, kuten meri- ja ilmailualan sekä logistiikan yrityksiä.
– Hampurissa on myös yli 30 maailmanlaajuista jättiyritystä. Jos niiden ketjuihin haluaa, niin täällä on vahvoja kortteja.
Kiina on ylivoimaisesti suurin Hampurin sataman kauppakumppani, mutta Suomi nousi viime vuonna kuudenneksi ohi esimerkiksi Britannian ja Intian.
Suomalaisten vahvuus on Kutilan mukaan laatu. Apua yritykset taas tarvitsevat siksi, että kielitaito ja myyntiosaaminen ovat heikkoja. Suomalainen myy liian ”passiivisesti”.
– Oletetaan, että se toinen osapuoli ymmärtää ja tietää heti, kuinka hyvä tuote on, mutta eihän se niin ole. Saksaan täytyy tulla ylpeänä ja kertoa tuotteesta enemmän kuin mitä Suomen markkinoilla kerrottaisiin.
Suuri kulttuuriero on se, että Saksa on edelleen selvästi hierarkkisempi kuin Suomi ja muut Pohjoismaat.
– Suomessahan voi mennä suoraan toimitusjohtajan puheille, ja Saksassa ei voi.
Suomalaiset yritykset yllättää usein myös kaupanteon hitaus. Siihen vaikuttaa paitsi Saksan markkinoiden suurempi koko, myös historialliset seikat. Saksalainen on epäluuloisempi kuin suomalainen.
– Saksa ei ole luottopohjainen kulttuuri kuten Suomi on. Asioita kyseenalaistetaan enemmän, ja ne halutaan tarkistaa kaksi, kolme tai neljäkin kertaa.
