Professorin mukaan suomi on helppo kieli lukemaan opettelevalle. Sen sijaan hyvä lukutaito vaatii sitkeyttä.
Yli puolet suomalaislapsista osaa lukea ainakin yksittäisiä sanoja kouluun mennessä.
Kasvatustieteen professori Marja-Kristiina Lerkkanen Jyväskylän yliopistosta kertoo, että lapset oppivat lukemaan aiempaa varhaisemmin. Vielä 1960-luvulla vain kuudesosa lapsista osasi lukea ennen koulua.
– Nykyään noin kolmannes koulunsa aloittavista osaa lukea melko sujuvasti ja kolmannes lukee yksittäisiä sanoja. Loput eivät osaa lukea vielä ollenkaan, Lerkkanen tarkentaa.
Lukutaidon oppimisessa näkyy hänen mukaansa esiopetuksen vaikutus. Vuonna 2014 esiopetuksen opetussuunnitelmaan lisättiin kirjaimiin sekä äänteisiin tutustuminen ja lukemisen valmiudet. Siksi yhä useampi lapsi oppii lukemaan jo esiopetuksen aikana.
Lukemaan opitaan koulussa, taito karttuu kotona
Samaan aikaan, kun lapset oppivat lukemaan aiemmin, suomalaisten lukutaito heikkenee.
Lerkkanen selittää ristiriitaa sillä, että tekninen lukutaito tarkoittaa eri asiaa kuin erilaisten tekstien ymmärtäminen.
Lukutaito tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että sanoista saa selvää. Lukutaidon käyttäminen oppimisen välineenä vaatii enemmän töitä. Tässä kodilla on Lerkkasen mukaan suuri rooli.
– Hyväksi lukijaksi tullaan sitkeän harjoittelun ja toistojen kautta. Siihen vaikuttaa, ovatko lapset tottuneet käymään kirjastossa, onko kotona mitään luettavaa vai ovatko siellä vain kännykät ja tietokoneet. Jos harjoittelu jää vähäiseksi, lukutaito ei pääse kehittymään sellaiseksi, että sillä pärjäisi.
Lukutaidon heikkeneminen näkyy esimerkiksi PISA-tuloksissa. Tutkimuksen mukaan joka viidennen 9.-luokkalaisen lukemisen taso on niin heikko, ettei sillä pärjää yhteiskunnassa.
Kaikki eivät osaa kirjoittaa nimeään
Turun Vasaramäen koulun opettaja Heidi Saukkola on huomannut lasten lukutaidossa tapahtuneen muutoksen.
– Yhä useampi lapsi osaa koulun alkaessa lukea, mutta yhä enemmän on myös niitä lapsia, jotka eivät välttämättä edes tunnista oman nimensä kirjaimia. Laaja skaala tuo haasteita opetukselle, 30 vuotta opettajana työskennellyt Saukkola kuvailee.
Hän korostaa, ettei lapsen tarvitse kouluun mennessä vielä osata lukea. Varhainen lukemaan oppiminen ei hänen mukaansa välttämättä korreloi myöhemmän koulumenestyksen kanssa.
– Opettajan näkökulmasta sillä ei ole suurta merkitystä, osaako lapsi lukea kouluun tultaessa vai ei. Tärkeämpää on, että lapselle kehittyy monipuolinen sanavarasto ja kielitietoisuus.
