Koko maailman velkamäärä kasvaa hurjaa tahtia.
Tämän vuoden alussa maailmassa oli velkaa 315 biljoonaa dollaria eli 315 000 000 000 000 dollaria, kertoo kansainvälisten finanssilaitosten etujärjestö IIF.
Se on enemmän kuin koskaan aiemmin.
Velkamäärä on jo yli kolme kertaa niin suuri kuin koko maailman vuotuinen bruttokansantuote, joka on runsaat 100 biljoonaa euroa.
Jättivelka on ongelma, jos taloudessa rytisee
Valtava velkamäärä on ongelma, jos jokin yksittäinen kriisi laukaisee maailmantaloudessa rytinän.
Siitä saatiin pientä esimakua viime maanantaina.
Japanin pörssikurssit putosivat yllättäen, ja alkoi ketjureaktio johon sekoittui pelko Yhdysvaltojen talouden notkahtamisesta. Maailmantalous meni hetkeksi sekaisin. Pörssit ajautuivat laskukiitoon kaikkialla.
Tilanne korjaantui tunneissa ja kurssit palasivat nousuun. Silti mieliin jäi se, miten nopeasti laskukiito tarttui ja syveni.
Tapahtumaketju oli varoittava esimerkki, sanoo taloustieteen professori Jouko Vilmunen Turun yliopistosta.
– Tilanne on se, että sotaa käydään siellä täällä ja velkaantuminen on kasvanut merkittävästi. Kun siihen tuli signaaleja keskeisen maailmantalouden kasvun hiipumisesta, markkinat reagoivat heti hermostuneesti.
Maksukyvyttömyys uhkaa jo isoa joukkoa maita
Ennätysvelka on vienyt ison joukon maita lähellä velkakurimusta.
Vilmunen viittaa Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tilastoihin, joiden mukaan jopa 60 prosenttia kehittyvistä maista, erityisesti Afrikassa, on kriittisillä velkarajoilla.
– Toisin sanoen ne ovat lähellä tilannetta, jossa niiden velanmaksukyky on kohtalokkaasti häiriintynyt.
Vilmunen pitää ennätysvelkaantumista ilman muuta ongelmana.
– On ihan selvää, että se lisää velanhoitomenoja. Se myös herkistää talouksia erilaisille kriisi-ilmiöille, varsinkin nyt kun korot ovat aiempaa korkeammat.
Taloustieteilijät ovat kuitenkin jonkin verran erimielisiä riskeistä. Vilmusen kollega, Helsingin yliopiston taloustieteen professori Antti Ripatti ei ole yhtä huolissaan.
– Yleisesti ottaen en pidä velan kasvua ongelmana. Jos velkaa otetaan tuottaviin tarkoituksiin, tai huonoina aikoina otettua velkaa maksetaan hyvinä aikoina pois, niin se on normaalia taloudellista toimintaa, hän sanoo.
Odottamattomat tapahtumat ovat silti Ripatinkin mukaan riski.
Hän ottaa esimerkiksi yhdysvaltalaisen Silicon Valley -pankin kaatumisen maaliskuussa 2023. Pankki kertoi sijoitustappioistaan, ja pelästyneet asiakkaat nostivat tileiltä 42 miljardia dollaria yhdessä päivässä.
Pankki oli verraten pieni, joten kaatumisen vaikutus jäi rajatuksi vaikka sitä pelättiin Suomessa asti.
Jos iso pankki kaatuu tai jokin maa ei pysty maksamaan rahoituslaitoksille velkojaan, vaikutukset voivat ulottua moniin toimijoihin tai markkinoille voi levitä jopa paniikki.
– Isoja pankkeja valvotaan nyt hyvinkin tarkkaan. Mutta aina kun tulee yllättäviä muutoksia, joihin sijoittajat eivät ole varautuneet, tapahtuu yleensä jotain ikävää, Ripatti sanoo.
Rahan pumppaaminen on lisännyt velan määrää
Osittain velkamäärien kasvu johtuu talouskasvusta. Rahan määrä on lisääntynyt, ja sitä on sijoitettu muihin maihin lainoina.
Mutta taloutta on myös ”pumpattu” voimakkaasti.
Keskuspankit ovat myös 2010-luvulla vahvistaneet nihkeää taloutta ostamalla tukuttain valtioiden joukkovelkakirjoja. Se on ollut kuin iso raharuiske maailmantalouteen.
– Se on lisännyt taloudessa kiertävän rahan määrää. Ja tämä raha on kanavoitunut osin osakemarkkinoille ja osin ulkomaille lainoina, Ripatti sanoo.
Seuraukset näkyvät konkreettisesti. Yhdysvaltain osakemarkkinat ovat olleet viime vuodet nosteessa. Afrikan maat ovat ottaneet lisää velkaa.
Onko ”pumppaaminen” ongelma tai jopa jonkinlainen kupla, joka voi puhjeta?
– Jotkut voivat kutsua sitä kuplaksi, Helsingin yliopiston Ripatti sanoo.
– Mutta minusta se on ollut keskuspankeilta tavoitteen mukaista toimintaa, jota tehtiin koska pelättiin deflaatiota. Deflaatio olisi laskenut hintoja ja nostanut velkojen reaaliarvoa, eli sekin olisi ollut huono asia.
Rahan lisäämisellä on Ripatin mukaan ollut kuitenkin myös sivuvaikutuksia. Jotkut pörssikurssit ovat saattaneet nousta liiaksikin, eivätkä kaikki sijoitukset ulkomaille kuten Afrikkaan ole olleet tuottavia – kummallekaan osapuolelle.
Turun yliopiston Vilmunen näkee pitkän keskuspankkielvytyksen ja velan kasvun taas merkkeinä siitä, että taloudessa on jotain perustavanlaatuista pielessä.
– Jos velan kasvu on kestämättömällä uralla, se pitäisi saada takaisin kestävälle uralle, Vilmunen sanoo.
”Talousympäristö kärsii kaiken maailman epävarmuustekijöistä”
Moni maa on jumittunut velkaantumisen kierteeseen.
Yksi esimerkki löytyy läheltä – kylläkin huomattavasti hyväosaisempana kuin vaikkapa veitsenterällä olevat Afrikan maat – ja se on Suomi.
– Julkinen sektori on ollut Suomessa yli kymmenen vuotta alijäämäinen, eikä sitä ongelmaa ole talouden suhdanteista riippumatta pystytty hoitamaan, Vilmunen sanoo.
Maailmalla on viitteitä siitä, että poliitikot joko pelkäävät äänestäjiä tai haluavat kosiskella heitä maksimoidakseen oman valtansa.
Tällöin luvataan elintasoa, joka rakentuu jatkuvasti velalle.
– Tällaista on havaittavissa, Ripatti sanoo.
Tätä voi olla luvassa myös Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa. Maa on talouskasvun vastapainoksi velkaantunut nopeasti.
Vuonna 2010 Yhdysvaltain liittovaltion velka oli noin 13 biljoonaa dollaria. Sen jälkeen se on lähes kolminkertaistunut, ja on nyt noin 35 biljoonaa dollaria.
Ja nyt pelätään, että pumpattu talouskasvu saattaa hiipua. Se voisi vetää Yhdysvaltain taantumaan, ja muu maailma seuraisi perässä.
Tämä hermostuttaa markkinoita, Vilmunen sanoo.
– Vaalit eivät helpota tilannetta yhtään. Talousympäristö kärsii kaiken maailman epävarmuustekijöistä, ja on oltava koko ajan varpaillaan ennen kuin pöly laskeutuu.
