Mikkelissä järjestettiin perjantaina 15. Päämajasymposium. Kahdessa paneelikeskustelussa keskityttiin muun muassa Suomen Nato-rooliin ja yhteiskunnan varautumiseen ja kriisinkestävyyteen.
Enna Poutiainen,
Sanna Savela
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) totesi Mikkelin Päämajasymposiumissa, että Nato tekee nyt sitä, mitä Suomi on tehnyt koko kylmän sodan ajan: kehittänyt puolustuskykyään. Siitä syystä Suomi on ministerin mukaan kysytty asiantuntija.
– Emme ole viisastelijoita, mutta kerromme omalla esimerkillämme, miten meillä on hommat hoidettu, sanoi Häkkänen.
15. Päämajasymposiumissa puhuttiin Suomen Nato-roolin lisäksi muun muassa EU:n yhtenäisyydestä, pitäisikö tieteen ja taiteen voida olla yhteydessä Venäjälle sekä EU:n puolustusteollisuudesta. Keskustelussa olivat mukana Häkkäsen lisäksi kemiallisten aseiden kieltosopimuksen instituutin VERIFINin entinen johtaja Paula Vanninen, Viron kansainvälisen puolustustutkimuskeskuksen varajohtaja ja Venäjä-asiantuntija Kristi Raik ja Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen johtaja Teija Tiilikainen.
Esimerkiksi ydinasepelottelusta panelistit olivat erimielisiä. Paula Vanninen ilmoitti vastustavansa ydinkärkien tuomista Suomeen.
– Jos meillä on niitä, olemme ensimmäinen kohde Venäjälle.
Ministeri Häkkäsen mielestä Natolla täytyy olla vastapelote, koska Venäjä ja Kiina vahvistavat ydinasepelotettaan.
– Nato uudistaa ydinasepoltiikkaa. Olisi fataali virhe luopua ydinaseista, silloin Venäjä voisi viedä omaa pelotettaan vielä pidemmälle.
Raikin mielestä on tärkeää miettiä, miten ydinaseuhkailuun vastaa: jos uhkailu toimii, se lisääntyy.
Kristi Raik: ”Maailma on murrosvaiheessa”
Venäjä-asiantuntija Kristi Raikin mukaan maailma on murrosvaiheessa, jota voisi verrata maailmansotien tai kylmän sodan päättymiseen.
Viron kansainvälisen puolustustutkimuskeskuksen varajohtaja Raik toimi tämänvuotisen Päämajasymposiumin pääluennoitsijana. Raikin luennon otsikko oli Rajamaiden kohtalonhetket: Euroopan turvallisuus häilyvän USA:n ja uhkaavan Venäjän varjossa.
Kristi Raik näkee, että sotilaallista voimaa tarvitaan tässä maailmantilanteessa.
Puolustuministeri Antti Häkkäsen mielestä Euroopan unionin pitää palauttaa puolustuskykynsä sille tasolle, minkä turvallisuustilanne vaatii.
– Se tarkoittaa, että puolustusbudjetit ja -teollisuus on nostettava merkittävästi ylemmäs ja Euroopan puolustustarvemarkkina pitää elvyttää, sanoi Häkkänen.
Viro ja Ranska ovat ehdottaneet EU:n yhteisvelkaa. Häkkäsen mukaan Suomi ei kannata sitä, vaan jokaisen valtion pitää rahoittaa oma puolustusbudjettinsa.
– Yhteisvelka on hätälaastari silloin, kun maat eivät ole hoitaneet omaa talouttaan kuntoon. Yhteisvelka jättäisi Euroopan talouden korjaamatta, sanoin Häkkänen.
”Kriisin aikana ongelmana raaka-aineet”
Päämajasymposiumin paneelin toisessa osassa keskusteltiin kansalaisyhteiskunnan roolista, mediakriittisyydestä ja varautumisesta niin kansalaisten kuin koko yhteiskunnan tasolla.
Keskustelemassa olivat Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen, maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen, Yleisradion ulkomaantoimittaja Justas Stasevskij ja Neova Oy:n varatoimitusjohtaja Markus Tykkyläinen.
Janne Känkäsen mukaan esimerkiksi energia-ala on varautunut kriiseihin, koska myrskyjen ansiosta on muodostunut toimintamalli on toimiva myös kriiseissä.
– Esimerkiksi lämmöntuotantomme kestää maailmanlaajuisen tarkastelun, koska meillä on esimerkiksi varajärjestelmiä, mutta ongelmana on raaka-aineen riittävyys.
Markus Tykkyläinen korostikin kansallisten polttoaineiden, puun ja turpeen, merkitystä jatkossa.
–Jos logistiikka maan ulkopuolelle katkeaa, miten pidetään mökit lämpöisenä?
Paneelissa puhuttiin myös Ukrainan sodan opetuksista. Yksi tärkeimmistä on Justas Stasevskijin mielestä kansalaisyhteiskunnan kestävyys ja aktiviisuus.
– Sen ansiosta ukrainalaiset saivat länsimaiden sydämet puolelleen ja avustukset käyntiin.
Vuosittainen symposium kerää eri alojen asiantuntijat Mikkelin kongressikeskus Mikaeliin maksuttomaan ja avoimeen tilaisuuteen. Symposiumin juonsi Ylen toimittaja Jussi-Pekka Rantanen ja päätössanat lausui Yle Keski-Suomen ja Etelä-Savon päällikkö Minna Salomäenpää.