Uusiutuvien polttoaineiden valmistajat ja alan muut toimijat arvostelevat Petterin Orpon (kok.) hallitusta liikenteen ilmastotoimien hidastamisesta.
Hallitus aikoo laskea biopolttoaineita koskevaa jakeluvelvoitetta, mikä lisäisi fossiilisten polttoaineiden käyttöä.
Hallitus haluaa myös pienentää seuraamusmaksua eli sakkoa, jota polttoaineiden jakelijat joutuvat maksamaan, jos ne eivät täytä jakeluvelvoitetta.
Näiden lisäksi lakiin tuodaan täysin uusi mekanismi, jossa jakelijat voisivat rahoittaa muita kuin liikenteen päästövähennyksiä sen sijaan, että jakaisivat biopolttoaineita vaaditun määrän.
Useat yritykset ja organisaatiot kertovat vastustavansa hallituksen toimia lausunnoissa, joita ne ovat jättäneet esityksestä. Hallitus päätti toimista jo hallitusneuvotteluissa, mutta luonnos laiksi uusiutuvien polttoaineiden edistämisestä on ollut lausuntokierroksella kesän aikana.
Kielteisesti jakeluvelvoitteen laskemiseen ja seuraamusmaksun alentamisen suhtautuvat esimerkiksi Neste, ST1, Gasum, Neot, Fortum, Energiateollisuus, Kemianteollisuus, Bioenergia ry ja Elinkeinoelämän keskusliitto. Sitä arvostelevat myös ympäristöjärjestöt ja Ilmastopaneeli.
– Vastustamme jakeluvelvoitteen laskemista. Muutos lisää päästöjä tilanteessa, jossa emme muutenkaan ole pääsemässä EU-velvoitteisiin. Tämä heikentää kuvaa Suomesta johdonmukaisen ilmastopolitiikan tekijänä, alan edunvalvoja, toimitusjohtaja Harri Laurikka Bioenergia ry:stä sanoo.
Jakeluvelvoite tarkoittaa, että polttoaineen jakelijoiden pitää toimittaa tietty osuus uusiutuvia biopolttoaineita kulutukseen.
Velvoite koskee suoraan esimerkiksi Nestettä, Gasumia ja Neotia (North European Oil Trade), joka toimittaa polttoaineet ABC-, Shell- ja St1-huoltoasemille.
Lakia muutetaan jo kolmannen kerran
Suomea sitovat tiukat ilmastovelvoitteet EU-lainsäädännössä.
Suomen pitäisi puolittaa liikenteen ja koko taakanjakosektorin päästöt vuoteen 2030 mennessä. Liikenne on taakanjakosektorin suurin päästölähde, ja jakeluvelvoite on ollut tärkein yksittäinen keino EU-velvoitteen toteuttamisessa. Myös maatalous kuuluu taakanjakosektoriin.
Biopolttoaine lasketaan ilmastopolitiikassa päästöttömäksi, sillä se valmistetaan uusiutuvista raaka-aineista, kuten esimerkiksi puumassasta ja ruuantähteistä.
Laurikka huomauttaa, että lakia ja jakeluvelvoitteen tasoja muutetaan nyt jo kolmannen kerran.
– Alkuperäinen laki sovittiin suurella enemmistöllä eduskunnassa vuonna 2019. Se asetti polun koko 2020-luvulle ja on huono asia, että tavoitetasoja muutetaan koko ajan. Tämä ei ole hyvä esimerkki johdonmukaisesta ilmastopolitiikasta, Laurikka sanoo.
Jakeluvelvoitteen nostamisesta päätti alunperin Sanna Marinin (sd) hallitus, joka aikoi kiristää velvoitetta ensin 28 prosenttiin vuonna 2024 ja sen jälkeen 34 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Sama hallitus päätti kuitenkin alentaa velvoitetta väliaikaisesti 13,5 prosenttiin pandemian ja Venäjän hyökkäyksen talousvaikutusten vuoksi. Biopolttoaine nostaa jonkin verran bensan hintaa pumpulla.
Marinin hallituksen tavoite oli kuitenkin palauttaa velvoite takaisin 28 prosenttiin ensi vuonna.
Nykyinen, Petteri Orpon (kok.) hallitus kaavailee sen sijaan velvoitteen alentamista huomattavasti. Sekin on vedonnut bensan hintaan. Ensi vuonna jakeluvelvoite on vain 16,5 prosenttia, vuonna 2026 19,5 prosenttia ja vuonna 2027 22,5 prosenttia.
Poukkoilu heikentää investointihalua
Laurikan mukaan lainsäätäjien poukkoilu heikentää yritysten halua investoida biopolttoaineisiin.
– Tämä todellakin heikentää investointiympäristöä ja vähentää uskoa siihen, että Suomessa kannattaa näitä hankkeita kehittää. Se on sääli, koska täällä on paljon biokaasu- ja biojalostamohankkeita.
Laurikan mukaan Suomi on ollut edelläkävijä eritysesti kehittyneissä biopolttoaineissa. Kehittyneet polttoaineet valmistetaan kasvi- ja puumassasta sekä jätteistä ja tähteistä.
Esimerkiksi polttoaineiden hankintayhtiö Neot kirjoittaa lausunnossaan laista, että jakeluvelvoitteen muutokset vaikuttavat erityisesti kotimaiseen biokaasun kysyntään ja sitä kautta myös investointeihin.
Nesteen uusiutuvista tuotteista vastaava johtaja Carl Nyberg sanoo, että ilmastolainsäädäntö on luonut pohjan biopolttoaineiden markkinoille.
– EU-direktiivi on ollut pohjana lainsäädännölle paitsi EU-maissa, myös Yhdysvalloissa. Laki on mahdollistanut investoinnit, joita olemme nähneet Euroopassa ja Yhdysvalloissa.
Nybergin mukaan Neste vastustaa jakeluvelvoitteen laskemista. Neste pitää myös seuraamus- eli sakkomaksun alentamista huonona ratkaisuna.
Nykyisellään sakkomaksu on kyllin korkea ohjatakseen polttoaineiden jakelijoita täyttämään velvoitteensa, Nyberg sanoo.
Jatkossa sakkomaksun maksaminen voisi sen sijaan tulla jopa halvemmaksi kuin biopolttoaineen jakelu.
– Maksun pitäisi olla järkevästi mitoitettu niin, että ilmastovaikutukset näkyvät eli uusiutuvan polttoaineen osuus lisääntyy, Nyberg sanoo. Hän ei usko, että Neste turvautuisi sakkomaksuun.
Nybergin mukaan lakimuutos ei aiheuta suoraan muutoksia yhtiön investointisuunnitelmiin, sillä yhtiö toimii kansanvälisillä markkinoilla. Neste valmistaa biopolttoaineita Porvoon jalostamollaan, mutta myös Rotterdamissa Alankomaissa, Singaporessa ja Yhdysvalloissa.
– Jatkamme kyllä, meillä on selkeä strategia kasvaa uusiutuvissa tuotteissa. Mutta investoinneilla on erittäin pitkät takaisinmaksuajat, jotka ulottuvat hallituskausien yli. Siksi ennustettava teollisuuspolitiikka ja lainsäädäntö on tärkeää.
Nyberg sanoo, ettei EU:n ilmastotavoitteista lipeäminen olisi polttoainealan etu.
Liikenteen päästöjen lisääntyminen voi tuoda miljardilaskun
Hallitus kaavailee lakiin myös kokonaan uutta joustomekanismia. Siinä polttoaineen jakelija voisi jakeluvelvoitteen täyttämisen sijaan rahoittaa päästövähennyksiä muualla, esimerkiksi maankäyttösektorilla. Se voisi tarkoittaa vaikkapa hiilinielun luomista metsittämällä, mutta mekanismin yksityiskohdat eivät ole vielä tiedossa.
Lakiin tulee niin ikään muutos, että liikennesähkö eli käytännössä huoltoasemien latausasemat voisi sisällyttää osaksi jakeluvelvoitetta eli uusiutuvaa polttoainetta.
Luontojärjestö WWF huomauttaa omassa lausunnossaan, että lain tarkoitusta ei ole muutettu. Se on yhä uusiutuvien polttoaineiden käytön edistäminen. Päästöjen taas pitäisi vähentyä lain nimenomaan liikenteessä.
– Hallituksen esitykseen sisältyy ehdotuksia, jotka lisäisivät liikenteen päästöjä, eli olisivat ristiriidassa lain tavoitteen kanssa. Joustojen ulottaminen liikennesektorin ulkopuolelle ei ole mahdollista tämän lain puitteissa, järjestö kirjoittaa.
Lakiluonnokseen sisältyy myös laskelma, jonka mukaan liikenteen päästöt lisääntyisivät hallituksen muutosten myötä huomattavasti nykylakiin verrattuna.
Jakeluvelvoitteen laskeminen lisäisi päästöjä yhteensä 3,21 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Liikenteen päästöt ilman lentoliikennettä olivat viime vuonna noin 9,3 tonnia.
EU:n ilmastotavoite karkaa siis muutosten myötä yhä kauemmaksi. Suomi voi joutua kompensoimaan tavoitteen alituksen ostamalla päästövähennysyksiköitä muilta mailta.
Näin on jo joutunut toimimaan esimerkiksi Saksa, Neste huomauttaa kirjallisessa lausunnossaan laista.
– Saksa toimii ennakkotapauksena ja pakottaa epäsuorasti muut EU-maat noudattamaan sääntöjä ja kunnioittamaan asetettuja ilmastotavoitteita, eli ostamaan päästöoikeuksia muilta EU-jäseniltä, jos omat tavoitteet jäävät saavuttamatta, yhtiö kirjoittaa.
Nesteen mukaan yksiköiden ostaminen saattaa olla hankalaa tai jopa mahdotonta.
– Suomen valtion ei ole viisastakaan ostaa päästövähennysyksiköitä markkinoilta eli maksaa toisten maiden päästövähennyskeinoja, vaan luoda niilläkin varoilla investointeja ja työpaikkoja kotimaahan.
Ilmastopaneeli laskee omassa lausunnossaan, että Suomi saattaa joutua hankkimaan päästöyksiköitä pelkästään liikenteen päästöjen vuoksi jopa noin miljardilla eurolla vuosina 2025–2027.
Lakiesitys edennee eduskunnan päätettäväksi syksyn aikana. Lain on määrä tulla voimaan ensi vuoden alussa.