Sota kuumentaa Venäjän taloutta. Työttömyys on ennätysmatalalla, palkat nousevat nousemistaan ja talous kasvaa.
Maanantaina ruplan kurssi laski neljä prosenttia. Syyksi The Financial Times arvioi Ukrainan iskut.
Venäjän taloutta ruplan kurssin vaihtelu ei kuitenkaan horjuta.
– Ruplan kurssin merkitys on koko ajan vähemmän mielenkiintoinen siksi, että (Venäjän) keskuspankki ohjailee sitä vahvasti, muistuttaa Venäjän talouden tuntija, Suomen pankin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko.
Toisin sanoen Venäjän talous porskuttaa edelleen. Sota näkyy päinvastoin kuin Ukrainaa tukevat toivoisivat, Solanko muistuttaa.
Työttömyysluvut ovat ennätyksellisen matalat, palkat nousevat ja kansalaisten tulot kasvavat.
Valtio tekee isoja hankintoja, sotaan käytetään rahaa. Vaikka inflaatiokin porskuttaa, reaalipalkat nousevat kuitenkin nopeammin.
Kansalaisille sota tuo rahaa
Sota ja mobilisaatio vähensivät Venäjän työvoimaa miljoonalla työntekijällä. Siksi maassa on työvoimapula. Se nostaa palkkoja.
Öljyäkin myydään liki entiseen malliin eli rahaa tulee valtion kassaan.
– Yksi iso syy talouden hyvään tilaan on toki se, että Venäjä tuli tähän sotaan siten, että sen julkinen talous oli hirvittävän hyvässä kunnossa ja sillä on iso reservirahasto, jota se pystyy käyttämään.
Toki loputon kassa ei ole. Tänä vuonna Venäjän talous jatkaa kovaa kasvuaan. Venäjän keskuspankin arvion mukaan BKT:n kasvu on tänä vuonna jopa neljä prosenttia. Ilman pakotteita ja työvoimapulaa kasvu voisi keskuspankin mukaan olla kovempaakin.
Talouden kuumenemista rajoittaakseen pankki onkin nostanut ohjauskorkoa, joka on tällä hetkellä 18 prosenttia. Suomalaisen asuntovelallisen näkökulmasta luku kuulostaa hurjalta. Laura Solanko muistuttaa kuitenkin, että vaikutusta ei voi verrata Suomeen, koska esimerkiksi asuntolainat ovat Venäjällä tuettuja ja kiinteäkorkoisia.
– Jos korko, jota asuntoluotosta maksetaan, on matalampi kuin inflaatio ja kaksi kertaa matalampaa kuin palkkojen nousu, ei se suuresti rajoita mitään.
Vuoden 2025 kasvuennustetta Venäjän keskuspankki on laskenut 0,5-1,5 prosenttiin. Arvio kasvun hidastumisesta liittyy osaltaan kireään rahapolitiikkaan rahapolitiikkaan ja tuleviin valtion budjetin leikkauksiin.
Laura Solanko sanoo, että Venäjän talouden kasvua on ruokkinut julkisten menojen kasvu. Mutta kasvu siis hidastuu.
– Vaikka Venäjän julkinen talous on edelleen ihan hyvässä kunnossa, niin tätä vauhtia ei voi jatkaa kasvua montaa vuotta eteenpäin. Julkisia menoja ei voida loputtomasti kasvattaa viittätoista prosenttia vuosittain.
Valtion kassakaan ei loputtomiin riitä sotamenojen lisäyksiin. Eikä työvoimaa ole enempää tarjolla kuin sitä on.
Pakotteet eivät horjuta Venäjän bkt:ta
Entä sitten ne pakotteet? Eivätkö ne vaikuta?
Laura Solanko toteaa, että julkisessa keskustelussa pakotteista syntyi väärä kuva. Uskottiin, että pakotteet kurjistaisivat Venäjän talouden.
– Ei niitä toimia oikein ole edes suunniteltu semmoisiksi, että niillä Venäjän kokoinen talous jotenkin painuisi polvilleen.
Pakotteet on suunniteltu vaikuttamaan rahoitusmarkkinoihin, ruplan kurssiin ja ulkomaankauppaan.
Mutta ei sota rahapulaan ole loppumassa.
