Sähköposti kilahtaa tiedotusvälineiden postilaatikkoon 21. maaliskuuta kello 12:33:
”Metsä Groupin Kemin biotuotetehtaalla tapahtui tänään 21.3.2024 n. klo 12.00 haihduttamolla kunnossapitotöiden yhteydessä hajukaasuräjähdys. Pelastuslaitos on paikalla. Tila on tarkistettu ja tämän hetken tiedon mukaan ei ole henkilövahinkoja. Aineellisten vahinkojen laajuutta selvitetään.”
Räjähdyksestä on kulunut pian viisi kuukautta. Kolme kuukautta kestäneet korjaustyöt ovat ohi ja tehdas toimii taas. Tehtaan vaurioitumisen vuoksi lomautettu henkilökunta on päässyt palaamaan töihin.
Mikä aiheutti räjähdyksen, joka halvaannutti uudenkarhean, yli kaksi miljardia maksaneen puunjalostuslaitoksen? Kuka on vastuussa onnettomuudesta?
Pohjois-Suomen avi työsuojeluviranomaisena sekä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes ovat selvittäneet tapahtumien kulkua. Tämä juttu pohjaa viranomaisraportteihin.
Maaliskuun 21. päivä, 2024.
Sellua, mäntyöljyä ja tärpättiä valmistava Metsä Fibren Kemin tehdas on pysähdyksissä. Vasta puoli vuotta avoinna ollut tuotantolaitos seisoo, sillä puuraaka-aine on loppunut. Syynä ovat kuljetusalan työtaistelut, jotka ovat pysäyttäneet puun junakuljetukset.
Tehtaan haihduttamossa vuotaa sekundäärilauhdeputki. Normaalisti sen sisällä kulkee kondensoitunutta vesihöyryä.
Putkea korjaamaan on kutsuttu pohjoissuomalainen yritys. Aamulla tehtaalle saapuukin Tormets Oy:n kolme työntekijää: hitsaaja, asentaja ja työnjohtaja.
Hitsaajalla on yli 20 vuoden kokemus alalta, asentajalla yli 30 vuoden. Myös työnjohtajalla on pitkä kokemus hitsaus- ja asennustöistä. Jokaisen tulityö- ja työturvallisuuskortit ovat kunnossa.
Työluvan saamisen ehtona on, että korjattavasta putkesta on mitattu, onko sen sisällä mahdollisesti kaasuja, jotka voivat syttyä palamaan tai räjähtää.
Jälkikäteen käy ilmi, että palavien kaasujen mittaus on tehty. Mutta se on tehty edellispäivänä.
Kolmikko saa työluvan ja he pääsevät aloittamaan työt. He eivät tiedä, että tulevat pian altistumaan palaville ja räjähtäville kaasuille.
Rikkivetymittari hälyttää
Asentaja ja hitsaaja työskentelevät aamupäivän yhdessä. Molemmilla on yllään vaadittavat suojavarusteet, ja he kantavat mukanaan rikkivetymittareita. Niiden tehtävänä on hälyttää, jos ilmassa on myrkyllistä rikkivetykaasua.
Rikkivety on herkästi syttyvä ja syövyttävä, vaarallinen myrkky. Se haiseekin pahalle, kuin mädille kananmunille.
Jos ihminen hengittää keuhkoihinsa suuren määrän rikkivetyä, hän voi kuolla.
Avin raportin mukaan asentajan rikkivetymittari hälyttää ensimmäisen kerran kello 9:30. Työtä kuitenkin jatketaan.
Yhdentoista korvilla on lounasaika.
Lounaan jälkeen hitsaaja kiipeää uudelleen telineelle kahden metrin korkeuteen. Hän alkaa kiinnittää korjauksen kohteena olevaan sekundäärilauhdeputkeen osaa, jonka nimi on yhdin.
Kello 11:57 räjähtää.
Yhdin irtoaa räjähdyksen voimasta ja osuu hitsaajaa jalkaan.
Korjaustyön alla olevasta putkesta alkaa purkautua ilmaan kaasua. Se on rikkivetyä.
Hitsaajan ja asentajan rikkivetymittarit alkavat hälyttää. Myös tilaan kiinteästi asennetut mittarit hälyttävät päästäen voimakasta, läpitunkevaa ääntä.
Kaikki kolme reagoivat heti. Hitsaaja laskeutuu nopeasti alas työtelineeltä tikasaskelmia pitkin. Asentaja hyppää lattialle telineen kaiteiden välistä kahden metrin korkeudesta. Lattiatasolla ollut työnjohtaja kiirehtii heidän kanssaan ulos läheisen poistumistien kautta.
Kaikki kolme altistuvat hetken aikaa vaaralliselle rikkivedylle, jollaista korjattavassa putkessa ei pitänyt olla.
Työntekijät viedään ensiapuun tarkastukseen. Kukaan ei loukkaannu vakavasti. Sen vahvistavat sekä avi, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes että kolmen työntekijän työnantaja Tormets Oy.
Puutteita turvallisuudessa
Kun tapahtuu onnettomuus, syiden selvittäminen on tärkeää, jotta vastaavaa ei tapahtuisi uudelleen.
Kenen vastuulla oli se, että kolme henkilöä altistui vaaralliselle rikkivetykaasulle? Olivatko työntekijät itse jollakin tapaa varomattomia, vai tapahtuiko Metsä Fibren työturvallisuudessa laiminlyönti?
Tukes tutkii Suomessa sellaisia vakavia onnettomuuksia ja läheltä piti -tilanteita, jotka liittyvät sen valvonta-alueisiin. Tutkinnan tavoitteena on selvittää onnettomuuden syyt ja ehkäistä vastaavien tilanteiden toistuminen tulevaisuudessa.
Tukes on saanut Metsä Fibreltä selvityksen kaasuräjähdyksestä.
Se on tehnyt tehtaalla valvontakäynnin ja kertonut tekevänsä määräaikaistarkastuksen syyskuussa.
Korjaavista toimenpiteistä se kertoo sitten, kun räjähdyksen juurisyy on selvinnyt.
Avi ei ole työsuojeluviranomaisena antanut vielä lopullista päätöstä asiassa. Se sanoo, että asian käsittely on edelleen kesken.
Avin 10.6.2024 päivätyssä tarkastuskertomuksessa sillä on asiasta kuitenkin jo näkemys:
Työpaikalla ei ollut riittävästi varmistettu, että työn turvallisuuden kannalta tarpeelliset järjestelyt olivat toteutuneet, sillä linjastoon oli mahdollista päästä kaasuja mm. haihduttamon tyhjentämättömistä yksiköistä.
Urakoitsijan työntekijät eivät tarkastuksella saadun tiedon mukaan tienneet, milloin kaasumittaus putkesta oli tehty, sillä asiaa ei työluvassa eritelty. Työluvassa ei myöskään eritelty mitä kaasuja tarkoitetaan ja miten mittaus toteutetaan.
Palavien kaasujen mittaus prosessilaitteesta oli tehty työtä edeltäneenä päivänä työluvan myöntämisen yhteydessä.
Yle kysyi Metsä Fibren toimitusjohtaja Ismo Nousiaiselta, oliko räjähdyksen syynä mahdollisesti inhimillinen virhe.
Nousiainen vastasi, ettei halua käydä julkisesti läpi räjähdyksen syitä. Hänen mukaansa viranomaiset tutkivat räjähdykseen johtaneita seikkoja, minkä lisäksi yhtiö itse on käynyt läpi tapahtunutta ulkopuolisen asiantuntijan kanssa.
Ulkopuolinen asiantuntija Insteam Consulting Oy on arvioinut, että räjähdyksen välitön syy oli joko hitsauskoneen virheellisen maadoituksen aiheuttama huiskupurkaus tai hitsaustyöstä aiheutunut lämpö tai kipinöinti.
Toimitusjohtaja Nousiainen kertoi pitävänsä todennäköisenä, että vakuutukset tulevat korvaamaan yhtiölle koituneet vahingot.
Kun tapahtuu vahinko, vakuutusyhtiö suorittaa yleensä perusteellisen tutkinnan vahingon syistä ennen kuin se tekee korvauspäätöksen.
Jos käy ilmi, että tapahtumaan on liittynyt merkittävää huolimattomuutta tai vakavaa piittaamattomuutta turvallisuudesta, vakuutusyhtiö voi kieltäytyä maksamasta korvauksia.
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston työsuojelu ei ole antanut asiassa vielä lopullista päätöstä. Päätös voi vaikuttaa siihen, miten vakuutusyhtiö tapahtunutta tulkitsee.
Toinen taho, joka odottaa avin päätöstä, on poliisi. Avin ratkaisun tultua se päättää, onko Metsä Fibreä syytä epäillä työturvallisuusrikoksesta, minkä jälkeen käynnistyisi esitutkinta.
Miksi putkessa oli myrkyllistä kaasuseosta? Miksi mittausta ei ollut tehty sinä päivänä, kun työntekijät tulivat korjaamaan putkea? Tapahtuiko räjähdys siksi, että putkea hitsattiin, kuten ulkopuolinen asiantuntija on arvioinut?
Se kuitenkin tiedetään, että pamaus maksoi Metsä Groupille paljon. Yhtiö kertoi siitä puolivuotiskatsauksessaan elokuun alussa.
Kemin biotuotetehtaan haihduttamolla tapahtunut kaasuräjähdys aiheutti vertailukelpoiseen liikevoittoon noin 100 miljoonan aleneman ennen vakuutuskorvauksia.
100 miljoonan euron ohella kolme ihmistä joutui hengenvaaraan.
Jos myrkyllistä rikkivetykaasua olisi ollut ilmassa enemmän ja pidempään, jälki olisi voinut olla paljon pahempaa.
