Kuluja kasvattaa esimerkiksi kymmenien marjanpoimijoiden lennättäminen Thaimaasta Suomeen kuultavaksi.
Marja-alan ihmiskauppaoikeudenkäynnissä on väläytetty vaihtoehtoa oikeusprosessille, joka kestänee vuosia ja on veronmaksajille hyvin kallis. Oikeuden puheenjohtaja, käräjätuomari Anne Kurtti puhui syyteneuvottelumahdollisuudesta Lapin käräjäoikeuden valmisteluistunnossa maanantaina.
Neuvotteluissa syytetty voisi tunnustamalla saada lievemmän rangaistuksen teostaan.
Tällä hetkellä neuvotteluratkaisu näyttää kuitenkin mahdottomalta.
– Asiassa ei ole lainmukaisia syyteneuvottelun edellytyksiä, joten se ei tule tässä asiassa kysymykseen, toteaa erikoissyyttäjä Maarit Kuivala.
Yksi neuvottelun edellytyksistä on, että epäillystä rikoksesta ei ole säädetty ankarampaa rangaistusta kuin kuusi vuotta vankeutta. Törkeästä ihmiskaupasta voi kuitenkin seurata jopa kymmenen vuoden vankeus.
Käytännössä syyttäjän pitäisi siis lieventää syytteet koskemaan perusmuotoista ihmiskauppaa, jotta neuvottelu olisi mahdollinen.
Kriston asianajaja: Tunnustaminen ei tunnu mahdolliselta
Törkeästä ihmiskaupasta syytettyä Jukka Kristoa edustava asianajaja Kai Kotiranta pitää lähtökohtia mahdollisille neuvotteluille varsin vaikeina, koska se edellyttäisi syytetyltä tunnustamista ainakin joiltain osin. Polarica Marjanhankinta Oy:n toimitusjohtajana toiminut Kristo on kiistänyt syytteet kokonaisuudessaan.
Hänelle vaaditaan 77 törkeästä ihmiskaupasta viiden vuoden vankeusrangaistusta.
– Kristo kiistää syyllistyneensä asiassa mihinkään rikokseen, siksi tunnustaminenkaan ei tunnu mahdolliselta. Asiaa arvioidaan kuitenkin sen jälkeen, jos syyttäjä esittää jotain neuvottelua, Kotiranta toteaa viestissään.
Kriston thaimaalaista liikekumppania, Durianiksi kutsuttua Kalyakorn Phongpitiä edustava asianajaja Jaakko Kuparinen sen sijaan suhtautui neuvotteluvaihtoehtoon hyvin myönteisesti. Kuparinen totesi, että varattomalla thaimaalaisella tuskin on mahdollisuutta korvauksiin, vaikka hänet sellaisiin tuomittaisiin.
– Päämieheni on ilman muuta valmis luoviin ratkaisuihin, Kuparinen sanoi maanantaina.
Syyteneuvotteluja käyty vakavista talousrikoksista
Oikeudenkäynnin ohittaminen neuvotteluilla edellyttää myös asianomistajien eli kymmenien thaimaalaisten marjanpoimijoiden suostumusta. Tuomari Anne Kurtti olettaa heidän olevan myötämielisiä, koska poimijat saisivat siten korvauksensa nopeammin.
– Oikeudenkäyntimenettelyssä on suuri riski, että tuomiosta valitetaan hovioikeuteen ja pidemmällekin, oli tuomio mikä tahansa. Korvaukset tulevat vasta, kun ratkaisu on lainvoimainen ja sehän kestää vuosia, Kurtti toteaa.
Neuvottelut pitäisi käydä ennen ensi toukokuuta, jolloin pääkäsittelyn on määrä alkaa Lapin käräjäoikeudessa. Neuvottelujen käynnistämisestä päättää syyttäjä ja niiden lopputulema viedään tuomioesityksenä käräjäoikeuden käsittelyyn.
Syyteneuvottelu on otettu käyttöön vuonna 2015, mutta sitä on käytetty varsin vähän. Helsingin yliopistossa tehdyn raportin mukaan menettelyä on käytetty onnistuneesti noin 40 – 85 kertaa vuodessa, usein kyse on ollut törkeistä veropetoksista. Lakia säädettäessä menettelyn arvioitiin sopivan vuosittain jopa 500 tapaukseen.
Mahdollisesti miljoonakulut
Tuomari Anne Kurtilla tällaisia tapauksia on ollut kymmenen vuoden aikana kaksi, mutta nyt hän toivoo sitä harkittavan.
– Sillä vältettäisiin todella raskas oikeudenkäyntiprosessi, josta aiheutuu valtiolle ja asianosaisille merkittävät kustannukset puhumattakaan siitä, kuinka paljon se vie aikaa.
Valtion eli veronmaksajien maksettavaksi tulevat muiden muassa kolmen syyttäjän, kolmen tuomarin, marjanpoimijoiden asianajajien sekä asianajaja Kuparisen palkat. Laskua kasvattavat lentoliput, majoitus- ja tulkkauskulut ja päivärahat, kun kymmeniä marjanpoimijoita lennätetään Thaimaasta Helsinkiin kuultavaksi.
Heidän kuulemistaan etäyhteydellä Thaimaasta ei pidetä vaihtoehtona teknisten haasteiden, aikaeron ja Thaimaan viranomaisilta vaadittavan oikeusavun vuoksi.
Ennen oikeudenkäyntiä kuluja on koitunut muiden muassa rikostutkinnasta, jota KRP on tehnyt useilla matkoillaan Thaimaahan.
Kurtti ei osaa arvioida veronmaksajille koituvaa kokonaissummaa, mutta se on vähintään satoja tuhansia, mahdollisesti miljoonia euroja.
