Suomessa on nuorisotiloja lähes jokaisessa kunnassa. Kaikkia eivät pyöritä kunnat, vaan taustalla voivat olla aktiiviset aikuiset, jotka haluavat nuorille toimintaa kotikulmilla.
Milla Virtanen,
Petri Kuikka
Mauri ja Jenna Takala avaavat elokuun lopussa nuorisokahvilan Laihian keskustaan. Pariskunta sai idean huolestuttuaan nuorten toilailuista ja halusi perustaa näille oman paikan.
– Tämä on pieni paikka ja täällä syrjäytyy helposti, yritämme estää sitä, sanoo Jenna Takala.
Nuoret otettiin mukaan suunnitteluun Wilman kautta, ja ideoita on saatu myös somessa. Nuoret ovat esimerkiksi toivoneet välipalaa koulun jälkeen, ja siihen on kahvilassa mahdollisuus.
Kahvila tulee Mauri Takalan omistaman kuntosalin viereen, ja sen kautta he ovat saaneet tavoitettua paljon nuoria. Tilaan tulee muun muassa biljardi- ja pingispöydät ja elokuvahuone.
Suuri osa tavaroista on saatu lahjoituksina. Rahoitusta on yritetty kerätä pienkeräyksen kautta, mutta sen anti jäi laihaksi. Kunnalta Takalat aikovat hakea tukea ilmastointiin.
Pariskunta haluaa kahvilan olevan paikka, jonne on helppo tulla – sellainen, jossa Takalat olisivat itsekin viettäneet aikaa. Tavoitteena on myös tarjota nuorille eväitä tulevaisuuteen, ja siksi esimerkiksi palolaitokselta ollaan tulossa puhumaan nuorille.
– Olisi kiva, jos he oppisivatkin täällä jotain, Mauri Takala sanoo.
Nuorisotiloilla on ollut kuhinaa erityisesti koronan jälkeen, sanoo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston nuorisotoimen ylitarkastaja Annika Palola.
Myös nuorisojärjestö Allianssi vahvistaa, että nuorisotilat voivat hyvin koko Suomessa.
Lisää: Nämä nuoret viettävät vapaa-aikaansa nuorisotaloilla – ”Metroasemat ja kauppakeskukset ovat turvattomia”, sanoo Romeo Ouni
Kunnat vastaavat omien tilojensa aukioloajoista. Niihin vaikuttavat muun muassa nuorten määrä ja kunnan resurssit.
Pääsääntöisesti nuorisotilat ovat säästyneet leikkauksilta, mutta pieni väliaikainen notkahdus on koettu tiukassa talouden takia. Toisaalta myös uusia nuorisotiloja on rakennettu ja vanhoja remontoitu.
Annika Palolan mukaan on ehdottoman tärkeää, että nuoria kuullaan heitä koskevissa asioissa. Siihen velvoittaa jo nuorisolaki. Palola haluaa kuntien muistavan tarjota kuulemiseen myös matalan kynnyksen palveluita.
Esimerkiksi Seinäjoella nuoret pystyvät myös vaikuttamaan siihen, mitä tiloissa on. He hakevat esimerkiksi rahoitusta itse yhdessä ohjaajan kanssa.
Vaasassa taas on tulossa kokeiluun osallistava budjetointi: nuoret saavat ehdottaa, mihin rahaa käytetään.
Sokojalla nuorisotalon ovet ovat aina auki
Ylitarkastajan Annika Palolan mukaan Pohjanmaan ruotsinkielisillä alueilla nuorisoseurat ylläpitävät usein tiloja, jotka ovat aktiivisessa käytössä.
Sokojan kylässä Kokkolassa aikuiset päättivät muutama vuosi sitten tarjota nuorille paikan, ettei näiden tarvitse aina ajaa kaupunkiin lähes kymmenen kilometrin päähän.
Fackelheimissa ovet ovat aina auki: avain löytyy rakennuksen seinässä olevasta avainkaapista, joka vaatii koodin.
Nuorisoseuran aktiivi Ida Finne sanoo, että nuoret oppivat avoimien ovien myötä vastuuta. Homma onkin toiminut varsin mallikkaasti.
– Tietenkin välillä täytyy keskustella asioista ja pistää vähän rajoja. Olemme kuitenkin ylpeitä siitä, että he ovat pitäneet paikasta hyvää huolta.
Tarkkoja lukuja tilan käytöstä ei ole.
– Meillä on kyllä vihko, johon nuoret voivat merkitä milloin täällä ovat ja mitä tekevät. En kuitenkaan usko, että se on kauhean hyvin ajan tasalla, nauraa Finne.
Nuoret ovat myös osallistuneet ahkerasti talon remontteihin.
– Muutama vuosi sitten he tekivät ja myivät omasta aloitteestaan talvella polttopuita. Rahaa tuli muutama tonni, ja se käytettiin lattiaremonttiin, kehuu nuorisoseuran puheenjohtaja Jonas Rönnqvist.
