Tampereen yliopiston tuoreen väitöskirjan mukaan hätäpuheluissa ei kysytä läheskään aina pään niin sanotusta pakkokäännöstä.
Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan aivovaltimon vakava tukos voidaan avata nykyistä nopeammin hoitoketjua nopeuttamalla. Aivoinfarkti iskee usein täysin yllättäen ja muutamissa minuuteissa. Myös hoidolla on kiire.
Lääketieteen lisensiaatti Pauli Vuorinen selvitti väitöstutkimuksessaan, voiko suuren aivovaltimotukoksen tunnistaa jo hätäpuhelun aikana ja voitaisiinko lääkärihelikopteria hyödyntää näiden potilaiden kuljettamisessa yliopistosairaalaan.
Aivohalvaukseen sairastuu Suomessa noin 24 000 henkeä vuosittain, heistä 17 000 saa aivoinfarktin. Viidesosa sairastuneista on työikäisiä.
Kolmen kuukauden kuluttua aivoinfarktista noin 50–70 prosenttia sairastuneista toipuu itsenäiseen elämään.
Pään kääntymisestä ei kysytty aina
Vuorisen väitöstutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, olisiko vaikea aivohalvausoireisto mahdollista tunnistaa esimerkiksi halvaukseen liittyvän katseen pakkokäännön avulla. Potilaan katse tai pää kääntyy halvaantuneesta puolesta poispäin.
– Katseen pakkokääntö on hyvin tavallinen löydös suuren aivovaltimon tukkeutumisesta aiheutuvan aivoinfarktin yhteydessä. Halvaantunut potilas ei pysty kääntämään katsettaan halvaantuneelle puolelle, vaan hän seuraa ympäristön tapahtumia vain halvauksen vastaiselta puolelta, Vuorinen kertoo Ylelle.
Hätäpuheluiden soittajat toivat esille muita oireita: raajan toimimattomuuden, suupielen roikkumisen ja puhehäiriön.
Sen sijaan katseen pakkokäännöstä ei läheskään aina kysytty hätäpuhelun soittajalta. Kun se mainittiin, diagnosoitiin potilaalla lähes poikkeuksetta suuren aivovaltimon tukos. Jos tukos sijoittuu suureen aivovaltimoon, on ennuste huono hoidon pitkittyessä.
Tutkimuslöydösten perusteella voi Vuorisen mukaan kehittää hätäpuheluiden käsittelyä ja helikopterin käyttöä.
Lääkärihelikopteri nopeutti osassa tapauksista
Liuotushoidosta ei ole Terveyskirjaston mukaan hyötyä, jos oireen alkamisesta on kulunut enemmän kuin 4–5 tuntia. Vakavissa tapauksissa tarvitaan tukoksen mekaanista poistamista. Näitä toimenpiteitä tehdään yliopistosairaaloissa.
Vuorinen selvitti, voiko hoitoketjua nopeuttaa lääkärihelikopteria käyttämällä. Helikopteri oli selvästi nopeampi, jos potilas tuli suoraan Seinäjoen keskussairaalasta Tampereen yliopistosairaalaan TAYSiin.
Sen sijaan jos potilas tuotiin Etelä-Pohjanmaalta TAYSiin suoraan esimerkiksi kotoa, ambulanssi ja lääkärihelikopteri olivat lähes yhtä nopeita. Lääkärihelikopteria käyttämällä ambulanssi pääsi nopeammin asemapaikalleen auttamaan muita.
Väitöskirja tarkastetaan perjantaina 23. elokuuta.
