Jo valmiiksi matala lapsikuolleisuus on pudonnut puoleen vuosien 2005 ja 2020 välillä, kertoo Oulun yliopiston tuore tutkimus.
Suomessa kuolee nykyään selvästi vähemmän lapsia kuin vielä 2000-luvulla, vaikka lapsikuolleisuus on ollut jo valmiiksi alhaisella tasolla.
Asia selvisi Oulun yliopiston tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin alle 16-vuotiaiden kuolleisuutta vuosina 2005–2020. Tutkimus julkaistiin Acta Paediatrica -lehdessä.
Vaikka lapsikuolleisuus on vähentynyt Suomessa huomattavasti sitten 1900-luvun, parannusta tapahtuu tutkijoiden mukaan edelleen.
– Lasten ja nuorten kuolleisuutta voidaan pitää terveydenhuollon laadun ja toimivuuden tärkeänä mittarina, ja on rohkaisevaa nähdä, että myönteistä kehitystä tapahtuu yhä, kommentoi päätutkijana toiminut Riikka Sallinen yliopiston tiedotteessa.
Monia syitä
Tutkijat selittävät tuloksia hoidon kehittymisellä, tutkimuksella sekä terveyspoliittisilla päätöksillä, joilla pystytään vähentämään lasten kuolemia edelleen.
Käytännön parannuksina tutkimuksessa mainitaan lasten laajentunut rokotusohjelma sekä vuonna 2012 aloitettu synnyttäjien b-streptokokkiseulonta.
Myös esimerkiksi lasten turvalliseen nukkumiseen ja tupakoinnin vaaroihin liittyvällä tietoisuudella ja koulutuksella sekä lasten liikenneonnettomuuksien vähenemisellä katsotaan olleen myönteinen vaikutus.
Vastasyntyneiden kuolleisuuteen on vaikuttanut tutkimuksen mukaan myös muun muassa se, että raskaudenkeskeytyksiä tehdään nykyään aiempaa enemmän sikiön epämuodostumien vuoksi.
Tutkimuksen tarkastelujakson aikana kuoli yhteensä 3685 lasta. Selvästi suurin osa oli alle yksivuotiaita. Poikia oli hieman enemmän kuin tyttöjä.
Alle 1-vuotiaiden tyypillisimpinä kuolinsyinä olivat keskosuus, synnynnäiset epämuodostumat ja kätkytkuolemat.
Sitä vanhemmilla yleisimmät kuolinsyyt liittyivät ulkoisiin tekijöihin, kuten onnettomuuksiin ja tapaturmiin tai syöpiin.
Tutkimuksessa käytettiin apuna Digi- ja väestötietoviraston tietoja sekä Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoja.