Asiantuntijan mukaan viruksen muuntuminen, väestön immuniteetti ja yhtä aikaa liikkeellä olleet eri variantit ovat vaikuttaneet sen esiintyvyyteen.
Kesä on vuodenaika, jolloin äkillisiä hengitystiesairauksia podetaan yleensä vähemmän kuin muina vuodenaikoina. Koronatartunnat lähtivät kuitenkin aiemmin tänä kesänä nousuun, vaikka suurimman tautihuipun uskotaankin olevan vielä edessä päin.
Koronatapauksista uutisoitiin heinäkuussa olympialaisten aikaan ja esimerkiksi Yhdysvaltain tartuntatautiviranomaisten mukaan koronatartuntojen huiput ovat ajoittuneet myös kesäaikaan.
Miksi näin on käynyt nimen omaan koronan kohdalla? Onko etenkin koronatartuntoja paljon kesällä, mutta muita hengitystieviruksia ei niinkään? Kysyimme asiaa kahdelta asiantuntijalta.
Virus tunnettu lyhyen aikaa
Helsingin yliopiston virologian professori Olli Vapalahden mukaan koronan tautipiikkien tiheydestä jatkossa on vaikea tehdä pysyviä päätelmiä, koska virus on tunnettu vasta neljä vuotta. Esimerkiksi viruksen muuntuminen, väestön immuniteetti ja yhtä aikaa liikkeellä olleet eri variantit ovat vaikuttaneet sen esiintyvyyteen vuodenaikoihin liittyvien asioiden ohella.
– Välillä syntyy hieman muuntunut uusi viruskanta, johon osalla väestöä on sen verran vähän immuniteettia, että se pääsee leviämään. Tämä on toistunut enemmän tai vähemmän jatkuvasti. Isompi muutos kerralla oli Omikron-variantti, jonka ajatellaan kehittyneen Afrikassa immuunivajaiden pitkäaikaisista infektioista, Vapalahti sanoo.
Esimerkiksi influenssan ja rs-viruksen yhteydessä puhutaan usein niin sanotusta kausivaihtelusta. Molempien virusten kohdalla epidemia on tyypillisesti talvisin.
SARS-COV-2:n leviämisriskiä lisäävät samantyyppiset olosuhteet kuin muitakin hengitystieviruksia. Influenssaa on seurattu vuosikymmeniä, Vapalahti huomauttaa.
– Pohjoisella pallonpuoliskolla kausi-influessaepidemia on talvisin ja eteläisellä pallonpuoliskolla, kun meillä on kesäkuukaudet. Trooppisella alueella yhtä selvää sesonkiluonteisuutta ei ole. Infektio- ja rokotehistoria on vaikuttavat väestötasolla siihen, minkälaista altista väestöä virus löytää ja missä se pystyy kiertämään.
Vapalahden mukaan vielä ei ole kulunut tarpeeksi aikaa, jotta voitaisiin luotettavasti arvioida koronan tulevaa sykliä maailmanlaajuisesti tai sen kausiluonteisuutta.
Syksy ja talvi otollisinta aikaa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ylilääkärin Leif Lakoman mukaan koronan käyttäytymisestä ei tiedetä vielä paljon, eikä viime aikojen tartunnoista voida vetää johtopäätöstä, että sitä esiintyisi etenkin kesäisin.
– Koronatartunnoissa on ollut lievää nousua kesällä, mutta ei samanlaista aaltoa kuin meillä oli talvella.
Hänen mukaansa erilaisia hengitystieviruksia on olemassa lähes 200. Tartuntatautitilaston perusteella kesällä on todettu eniten koronatartuntoja, eli SARS-CoV-2:n aiheuttamaa tautia ja metapneumovirusta, mutta esimerkiksi rs-virusta ei juurikaan.
Lakoman mukaan tilastoidut tartunnat ovat kuitenkin vain pieni osa kokonaismäärästä. Tämä siksi, että suurinta osaa tautitapauksista ei testata, jos ne eivät vaadi sairaalahoitoa.
Lakoman mukaan syksy ja talvi ovat otollista aikaa viruksille, koska silloin ihmiset oleskelevat paljon sisätiloissa: aikuiset työpaikoillaan, lapset kouluissa ja päiväkodeissa. Lakoma uskoo, että koronatartunnat lisääntyvät syksyllä.
– Nähtäväksi jää, lisääntyvätkö tapaukset heti alkusyksystä vai myöhemmin.
- Katso video: Riskiryhmien koronarokotukset ovat jo paikoin alkaneet. Yle Uutisten hyvinvointialueille tekemän kyselyn mukaan syksyn koronarokotuksia aletaan antaa hauraimmille riskiryhmille elo-syyskuussa.