Syöpäjärjestöjen neuvontapalvelu auttaa, kun itse tai joku perheestäsi sairastuu. Joka kolmas meistä kokee syövän elämänsä aikana. Nykyään kiinnostaa taudin perinnöllisyys.
Joka päivä moni meistä saa syöpädiagoosin. Suomen Syöpärekisterin tilastojen mukaan maassamme todettiin esimerkiksi edellisvuonna 37 268 uutta syöpää.
Syöpäjärjestöjen valtakunnallisessa neuvontapalvelussa työskentelevä sairaanhoitaja Miia Sjöblom tietää, mikä syöpään sairastunutta tai hänen lähipiiriään mietityttää. Hänen mukaansa viime aikoina ihmiset ovat kiinnostuneet erityisesti siitä, miten syöpäsairaudet periytyvät.
Sjöblom vastaa kysymyksiin puhelimitse, sähköpostilla ja chattina toimivassa neuvontapalvelussa.
1. Saanko perinnöksi sairauden?
Ihmiset ovat kiinnostuneita syövän mahdollisesta periytyvyydestä. Jos suvussa on paljon syöpää, voi ihmisellä herätä huoli.
Valtakunnallinen palvelu antaa periytyvyysneuvontaa.
Tieto voi lievittää herännyttä huolta perinnöllisestä alttiudesta syöpään. Neuvonnan kanssa voi käydä rauhassa läpi tilannetta. Perinnöllisen syöpäalttiuden voi tunnistaa siitä, että sairastuu poikkeuksellisen nuorena tai moni lähisukulainen on sairastunut samaan syöpään.
Neuvonta voi tehdä arvion tilanteesta ja tarvittaessa antaa lähetteen tutkimuksiin.
2. ”Epäilen oireitani syöväksi”
Yhteydenottajalla ei välttämättä ole syöpää. Hän saattaa haluta tietää esimerkiksi syövän ehkäisystä. Joku voi epäillä itsellään syöpää. Myös syöpäseulonnat herättävät usein kysymyksiä.
Neuvonta ei ota kantaa diagnooseihin, mutta se voi kartoittaa, mistä oireesta epäilys kumpuaa. Monilla voi olla hieman epämääräisiä oireita, jotka aiheuttavat huolta.
Neuvonnan rooli on antaa tietoa ja kannustaa olemaan yhteydessä terveydenhoitoon tai lääkäriin. Joillekin se voi olla ensiaskel avun hakemiseen, että sanoo ääneen: ”Pelkään sairastuneeni”. Lääkäriin meneminen vaatii päätöksen. Neuvonta on siinä tukena ja voi tuupata oikeaan suuntaan.
On myös hyvä purkaa omia ajatuksiaan ulkopuolisille. Neuvonta on siinä apuna.
3. ”Sain diagnoosin ja kaikki tuntuu nyt sekavalta”
Monelle raskain hetki on, kun kuulee sairastuneensa. Se voi olla täysin uusi asia elämässä – ehkä joillekin suurin kriisi. Alkuvaiheessa kysymyksiä on paljon. Mitä sairastuminen tarkoittaa? Mitä minulle nyt tapahtuu?
Neuvonnan asiantuntija voi olla tällaisessa tilanteessa apuna, että ihminen pystyy jollain lailla selviytymään vaikeasta hetkestä. Sairauden kanssa voi elää, mutta siihen liittyy myös uupumusta ja hoitojen sivuvaikutusten kanssa painimista. Sairastunut ei ole näiden tunteiden kanssa yksin. Tieto usein helpottaa sopeutumista.
4. ”Perheeseeni iski syöpä – miten selviämme?”
Neuvontaan soittavat myös omaiset ja näin kuuluukin tehdä.
Syöpäjärjestöjen apu voi olla jopa ensiarvoisen tärkeää, sillä omaisena ei voi yleensä soittaa omista huolista sairaalaan, jossa läheistä hoidetaan.
Omaisella ei välttämättä ole täsmällisiä kysymyksiä, mutta monelle jo asioista ääneen puhuminen helpottaa raskasta tilannetta. Omaisella on lupa olla väsynyt ja huolestunut. Hänellä on oikeus saada apua tilanteeseensa.
5. Soitto saattohoidosta
Neuvontaan tulee yhteydenottoja myös ihmisiltä, jotka ovat jo saattohoidossa. Silloin voi olla halu keskustella loppuelämän vaikeista hetkistä ja toisaalta saada ihan neuvoja käytännöllisiin asioihin. Pitäisikö tehdä testamentti? Miten perhe jatkaa kuolemani jälkeen?
Myös omaiset tarvitsevat usein tukea jaksaakseen raskasta tilannetta.
Rohkaisua annetaan esimerkiksi siihen, että asioista kannattaa puhua ajoissa. Se voi helpottaa luopumista.
Syöpärekisterin tilastojen mukaan sairastuneista noin 70 prosenttia on elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista.
