Ravintola-alan yrityksiä on kaatunut nyt poikkeuksellisen paljon. Yksi syy on kuluttajien heikentynyt ostovoima. Suomalaiset luopuvat asiantuntijan mukaan helposti elämyksistä.
Moni luopuu heikentyneessä taloustilanteessa ensimmäiseksi ravintolassa, kahvilassa tai baarissa käymisestä.
Ilmiö on tuttu Tampereen yliopiston elämystalouden työelämäprofessori Miika Lipiäiselle.
– Etenkin Suomessa me päästämme aika helposti yhteisöllisistä iloista irti. Se on sääli.
Yle uutisoi aiemmin torstaina, että ravintoloita on kaatunut tänä vuonna poikkeuksellisen paljon. Osasyy ravintola-alan yrittäjien ahdinkoon on kuluttajien heikentynyt ostovoima.
Matkailu- ja ravintola-alan etujärjestö Maran toimitusjohtajan Timo Lapin mukaan paras lääke ravintola-alan yritysten tilanteeseen olisi saada kuluttajien ostovoima ja usko talouteen elpymään.
”Kyllä makaronilaatikon himassakin tekee”
Lipiäisen mukaan ravintolassa käymiseen suhtaudutaan Suomessa niin, ettei se kuulu ”arkiseen elämään”.
Hän uskoo, että se juontaa juurensa ajatuksesta, että saman asian voi tehdä kotona. Silloin suomalaisella ei ole pakottavaa tarvetta lähteä syömään esimerkiksi lounasta ravintolaan.
– Ajatellaan, että tarviiko siellä ravintossa käydä – kyllähän sen makaronilaatikon himassakin tekee, kuvailee ajatustapaa työelämäprofessori Miika Lipiäinen.
Silloin kuitenkin unohdetaan, ettei ravintolassa käyminen ole vain ruuan ja juoman kuluttamista. Kyse on elämyksestä, jossa yhdistyvät ympäristö, ihmiset ja yhteisöjen luominen, Lipiäinen sanoo.
Lipiäisen tarkoituksena ei ole lietsoa kulutusjuhlaa. Kyse on enemmänkin siitä, mistä elämän osa-alueista kannattaa hänen mielestään ensimmäisenä karsia.
Elämykset ovat tärkeitä myös yhteisön luomisen näkökulmasta. Lipiäinen nostaa esimerkiksi lähestyvän pikkujoulukauden.
– Meneekö se siihen, että palataan neukkarin pöytään ja siellä on tilattu pizzat, kuunnellaan ehkä talousjohtajan näkemyksiä kuluneesta vuodesta. Sitten ei muuta kuin takaisin työpisteelle.
Meidän pubikulttuuri eroaa muista
Miika Lipiäisen mukaan suomalaisten suhtautuminen etenkin pubeissa istumiseen eroaa paljon muista maista. Pubikulttuuri yhdistetään täällä helposti vain alkoholin käyttöön.
– Meille pubikulttuuri ei ole se arkinen, hyväksyttävä, yhteisöllinen tai jopa perheellinen yhteisö niin kuin Englannissa, Italiassa tai Ranskassa.
Olisiko pubeissa käymisen lisääntyminen vastaus ravintola-alan ongelmiin?
Maran Timo Lapin mukaan voisi olla: hän sanoo, että ravintola-alaa pitäisi elvyttää ohjaamalla alkoholin kulutusta veroituksellisesti kodeista ravintolaan.
Lipiäinen muistuttaa, ettei suomalaisen pubikulttuurin tarvitse muuttua samanlaiseksi kuin vaikkapa Englannissa. Suhdetta siihen olisi kuitenki hyvä pysähtyä miettimään.
– Täällä arjen pieni elämys on se, että pistetään sauna päälle. Espanjassa lähdetään tapasravintolaan tapaamaan sukulaisia ja ystäviä, Briteissä mennään pubiin.