Euroopan teollisuusmahtia Saksaa vaivaavat edelleen korkeat energiakustannukset.
Yksi kustannuksista valittava yritys on autokonserni Volkswagen, joka on yksi Saksan suurimmista vientiyrityksistä.
Autojen valmistus kuluttaa valtavan määrän energiaa. Kaikkiaan Volkswagen-konsernin energian kulutus ylittää 20 miljoonaa megawattituntia vuodessa. Määrä vastaa noin viidennestä Suomen koko viime vuoden sähkönkulutuksesta.
Volkswagenin vuosittaisen sähkölaskun loppusummaa voi haarukoida kertomalla kulutuksen sähkön hinnalla. Sähkö maksoi elokuussa Saksassa yli 8,6 senttiä kilowattitunnilta.
Vertailun vuoksi kerrottakoon, että Suomessa pörssisähkön verollinen keskihinta elokuussa oli 1,5 senttiä kilowattitunnilta.
Volkswagenin sähkölaskussa puhutaan helposti yli miljardista eurosta.
Energia on kuitenkin halventunut merkittävästi siitä, mitä se oli energiakriisin ollessa päällä. Energiakriisi alkoi vuonna 2022, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
Esimerkiksi Saksassa sähkön hinnassa oli elokuussa 2022 piikki, jolloin se käväisi kalleimmillaan lähes 70 sentissä kilowattitunnilta.
– Energian hintaan voidaan vaikuttaa poliittisella päätöksenteolla, ja se voi olla syy, miksi yhtiöt pitävät asiaa esillä, muistuttaa Suomen pankin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko.
Käytännössä energiakriisi päättyi noin vuosi sitten. Sen jälkeen sähkön, maakaasun ja öljyn hinta näyttävät vakiintuneen huomattavasti matalammalle tasolle kuin energiakriisin aikana.
– Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama piikki on sulanut pois, mutta jonkinlainen tasohyppäys on jäänyt, kuvaa Solanko.
Ennen Venäjän hyökkäyssotaa Eurooppa, Saksa ja Suomi ostivat ”halpaa” energiaa Venäjältä.
Energiakriisin synnyttyä tilanne näytti vaikealta: mistä löytää korvaavia energialähteitä ja yhtä edullisesti?
Kriisi ratkesi kuitenkin suhteellisen nopeasti ja melko vähin äänin. Mutta nyt saksalaisyritykset siis valittavat korkeista hinnoista, vaikka hinnat ovat tulleet alas. Mistä oikein on kysymys?
Saksalais-suomalaisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jan Feller muistuttaa, että kaasulla on Saksassa merkittävästi suurempi rooli energialähteenä kuin esimerkiksi Suomessa. Ja sen hinta on edelleen melkein tuplat verrattuna aikaan ennen Venäjän hyökkäyssotaa.
Vielä vuonna 2021 kaasun kulutus oli noin kolmanneksen kaikesta energiankulutuksesta Saksassa.
Suomen Pankin Solanko huomauttaa, että Saksassa on ollut paljon energiaintensiivistä teollisuutta.
– Se hyötyi edullisesta venäläisestä maakaasusta, jolla on tuotettu sähköä. Siellä on jonkin verran kemianteollisuutta, jota ei ehkä kannata Saksassa ylläpitää ilman venäläistä kaasua, Solanko selittää.
Toinen syy liittyy Solangon mukaan saksalaiseen energiapolitiikkaan. Saksa päätti luopua ydinvoimasta vuosia sitten, mutta korvaavaa sähköntuotantoa ei mietitty loppuun asti.
– Edullista maakaasua oli Venäjältä saatavissa. Tuulivoiman rakentaminen osoittautui hankalaksi luvitusten, valitusten ja tilanpuutteen vuoksi.
Autoteollisuudesta puhuttaessa kyse on muustakin. Ensirekisteröintien määrä Saksassa on vähentynyt, eivätkä autot, eivätkä varsinkaan sähköautot, käy tällä hetkellä kaupaksi oikein muuallakaan niin hyvin kuin on odotettu.
– Sähköautojen katteet ovat edelleen heikompia kuin polttomoottoriautojen johtuen pitkälti akkujen hinnoista, Feller lisää.
Energian hinta elää
Palataan energian hintaan. Se on siis laskenut merkittävästi kriisiajasta, mutta vuoden 2017 tai edes vuoden 2019 hintataso ei ole näkyvissä. Miksi?
– Maailmantalous on elpymässä pandemian ajasta ja kasvaa jälleen. Globaali kysyntä kasvaa, Solanko selittää.
Kasvu pitää kysyntää – ja hintoja – korkealla. Geopoliittiset jännitteet ovat toinen syy, Solanko sanoo.
– Aina kun Lähi-idässä tapahtuu jotain, sillä on vaikutusta [energian hintaan]. Sota Ukrainassa on myös pienen pieni osa selitystä, Solanko toteaa.
Saksassa ratkaisu energian hintaan ja sen tuotantoon on vedyssä.
– Laiva on jo kääntynyt vetytalouden suuntaan. Vedystä tulee Saksan teollisuuden tärkeimpiä energianlähteitä, Feller toteaa.
Ja tämä on tuomassa Suomelle merkittäviä mahdollisuuksia.
– Suomi on asettanut tavoitteekseen tuottaa kymmenen prosenttia koko EU:ssa tuotetusta vedystä vuoteen 2030 mennessä. Meillä on paljon tilaa ja tuulta, ja tuulen avulla saadaan tuotettua vetyä tehokkaasti.
– Vetyä voi viedä käytännössä vain putkea pitkin. Suomi on harvoja maita, jotka pystyisivät toimittamaan Saksaan kilpailukykyisesti vetyä, Feller sanoo.
Hän kertoo, että hiljattain julkaistu Saksan vetystrategia nimeää Suomen ainoaksi merkittäväksi vetymaaksi Itämeren alueella.
Yle kertoi Suomen mahdollisuuksista vedyn tuottamisessa toukokuussa.
Vetyä ei ole hylätty myöskään autonvalmistuksessa. Saksalaisista autovalmistajista BMW on tuomassa polttokennoauton markkinoille neljän vuoden kuluttua. Polttokennoauto kulkee vedyllä eikä tuota lainkaan pakokaasupäästöjä.
