– Viime tammikuu meni ”ihan persiilleen”, haminalainen Heidi Mäkinen kertoo.
Ulkona oli 30 astetta pakkasta, ja pörssisähkö maksoi enimmillään kaksi euroa kilowattitunnilta. Mäkinen istui viileässä asunnossa ja katseli hintakäyrää.
Sähköyhtiöltä tuli yli 500 euron lasku, josta siirtomaksua oli yli 140 euroa.
Mäkinen oli eronnut syksyllä, ja yhden ihmisen tuloilla oli enää vaikea maksaa vanhan omakotitalon kohonneita kustannuksia. Tänä kesänä hän laittoi talon myyntiin.
– Olen mielestäni hyvin palkatussa työssä, mutta kuukausitulot eivät riittäneet.
Mäkinen ei ole ainoa. Siirtomaksut ovat kohonneet selvästi ja niissä on jopa kymmenkertaiset erot alueiden välilllä.
Yle sai sähköyhtiön siirtomaksuista yli 200 viestiä kysyttyään verkossa olevalla lomakkeella suomalaisten kokemuksia niistä.
Moni kertoi Ylelle joutuneensa tinkimään elintasosta, laittaneensa kodin myyntiin tai harkitsevansa sitä kohonneiden kulujen takia. Siirtomaksut eivät olleet ainoa syy taloudelliseen tilanteeseen, mutta monelle viimeinen pisara.
Tämä juttu kertoo viiden suomalaisen tarinan. Yle on nähnyt haastateltujen sähkölaskut, joista jutussa kerrotaan.
Heidi Mäkinen: ”Kuukausitulot eivät riittäneet”
- Asuu tyttärensä kanssa Haminassa 1970-luvun omakotitalossa.
- Sähkönkulutus on 14 000 kWh vuodessa ilmavesilämpöpumpun avulla.
- Viime tammikuussa sähkölasku oli yli 500 euroa, josta 141 euroa siirtomaksua.
Heidi Mäkinen yritti kaikin voimin vaikuttaa sähkölaskuunsa. Kallis maakaasu oli jo vaihdettu ilma-vesilämpöpumppuun, jonka lisäksi Mäkinen laski huonelämpöä, pyöritti vain täysiä pesukoneita ja sulki ylimääräiset huoneet ovella talviaikaan, kun tytär oli vuoroviikoin pois.
Keinot eivät riittäneet. Silti lasku vain kasvoi.
– Kaikki tällaiset keinot on jo käytetty.
Laura Lehtinen: ”En ole käynyt kampaajalla kohta kahteen vuoteen”
- Asuu Nokialla rintamamiestalossa.
- Sähkölasku oli tammikuussa yli 500 euroa, josta siirtomaksuja 230 euroa.
– Tämä on äitien priorisointia. Lasten menoissa ei ole tingitty, nokialainen Laura Lehtinen sanoo.
– Lapset pidetään harrastuksissa, mutta itse en ole esimerkiksi käynyt kampaajalla kohta kahteen vuoteen.
Vaikka taloa on remontoitu, sähkönkulutus on suurta etenkin talvella. Kellarissa on pakko pitää lattialämmitys päällä, ettei tule kosteusvahinkoja.
Viime tammikuun sähkölasku oli yli 500 euroa.
Perhe sai vähennettyä tammikuun kulutuksesta 500 kilowattituntia vähentämällä lämmitystä ja kiinnittämällä huomiota suihkunkäyttöön, ruuanlaittoon ja pyykinpesuun.
Lehtinen yrittää varautua sähkölaskuihin jo kesällä, mutta lapsiarjessa on vaikea laittaa rahaa sivuun.
– Olen melko hyvin toimeentuleva ja silti tuntuu hankalalta. Pienituloisille tilanne on varmasti hirvittävän raskas ja epäreilu.
Niklas Nurmikko: ”Alemmaksi kulutusta on vaikea saada”
- Asuu yksin Vehmaalla omakotitalossa.
- Lämmittää pääosin puilla. Viime tammikuussa sähkölaskun siirtomaksu oli 161 euroa ja koko lasku 250 euroa.
Niklas Nurmikko onnistui säästämään lähes viidenneksen viime tammikuun sähkönkulutuksestaan.
Silti yksin siirtomaksu oli 161 euroa ja koko sähkölasku 250 euroa yhdeltä kuukaudelta.
– Lämmitin taloa kahdella takalla. Alemmaksi kulutusta on vaikea saada.
Talven ajan Nurmikko joutui olemaan ansiosidonnaisella työttömyystuella. Sähkölaskujen lisäksi lainojen korot nousivat.
Hän otti lainanlyhennysvapaan puoleksi vuodeksi, mutta samalla kypsyi päätös.
Talo Vehmaalla Varsinais-Suomessa lähti kesällä myyntiin.
– Se ei ole vielä mennyt kaupaksi.
Anni Paunila: ”Elän kuin sotien jälkeen”
- Asuu lastensa kanssa vanhassa talossa Riihimäellä.
- Talo lämpiää pääosin puilla. Viime tammikuussa sähkölasku oli noin 450 euroa, josta 215 siirtomaksua.
– Uskomattominta on, kun siirtomaksuihin ei voi itse vaikuttaa, sanoo Riihimäellä vanhassa hirsitalossa asuva Anni Paunila.
Sähköä kuluu, sillä Paunila asuu vuoroviikoin viiden lapsensa kanssa. Lisäksi yksi lapsi opiskelee ja asuu omillaan.
Sähkönsiirtoa ei voi kilpailuttaa, koska jokaisella alueella Suomessa toimii vain yksi sähköverkkoyhtiö.
Talvella puita kantaessaan Paunila on vihainen siitä, että Suomen sähköverkkoja on myyty aikanaan ulkomaille.
– Elän kuin sotien jälkeen, sytyttelen tulia pesiin aamulla aikaisin. Kun tulen töistä, on kotona jo kylmä. Keittiössä on lattialämmitys, mutta en voi pitää sitä päällä, koska sähkö on niin kallista.
Viime tammikuussa Paunilan sähkölasku oli 450 euroa, mutta vuotta aiemmin se oli yli 700 euroa.
Lisätuloja saadakseen Paunila myy parhaillaan tontista lohkottua tonttia, mutta se ei ole mennyt kaupaksi.
– Olen hyvässä työssä opettajana ja silti ostan laputettua sapuskaa kaupasta.
Sauli Puukari: ”Saimme kohtuullisesti perintöä”
- Asuu vanhassa omakotitalossa Jyväskylässä.
- Tammikuun sähkömaksu oli 850 euroa, josta siirtomaksu 290 euroa.
Sauli Puukari asuu vaimonsa kanssa vuonna 1978 valmistuneessa omakotitalossa Jyväskylässä.
Sähkölaskut ovat nousseet muutamassa vuodessa tosi paljon, vaikka talossa on maalämpö. Maalämpö vaatii sähköä varsinkin kylminä talvipäivinä.
Viime tammikuussa tuli ennätys, kun Puukarin sähkölasku oli yhteensä 850 euroa. Tästä siirtomaksun osuus oli lähes 300 euroa.
Kahdelle eläkeläiselle summa on kova.
– Meillä on auttanut se, että saimme kohtuullisesti perintöä äidiltä, joka oli sen ajan säästäväisiä ihmisiä.
Sauli Puukarin mielestä siirtomaksuille tulisi määrätä ylärajat. Hän on pettynyt Suomen energiapolitiikkaan ja joidenkin yhtiöiden etiikkaan.
– Osa isoistakaan yhtiöistä ei suostunut kohtuullistamaan määräaikaisia sopimuksia.
Hän aikoo itse välttää näitä yhtiöitä. Puukari ymmärtää, että yhtiöt tarvitsevat tuloja huolehtiakseen velvoitteistaan, mutta kohtuus pitää muistaa.
Kodistaan Puukari ei halua luopua, koska on sukunsa juurilla.
– Vielä ei ole pohdittu muuttamista. On lapsia ja lapsenlapsia ja on mukava, että on tilaa temmeltää.
Yle on pyytänyt kommenttia myös sähköyhtiöiltä. Niiden kantoja kuullaan myöhemmin julkaistavassa jutussa.
