Joensuulainen Jenni Meesit, 24, tietää, miltä tuntuu, kun elämä pysähtyy kuin seinään.
Ensimmäinen burnout iski tammikuussa 2021, jolloin Jenni opiskeli täysipainoisesti ja yritti saavuttaa huippuarvosanoja.
– Oli todella monta rautaa tulessa, Meesit sanoo.
Meesit opiskeli ja pyrki saamaan parhaat mahdolliset arvosanat. Samalla hän treenasi maratonia varten, osallistui opiskelijärjestötoimintaan sekä panosti täysillä parisuhteeseen ja kavereihin.
Liian kova tahti vei voimat ja johti kolme kuukautta kestäneeseen toipumiseen.
Mutta se ei jäänyt siihen.
Toinen burnout vuonna 2023 oli rajumpi.
Meesit oli juuri lopettanut unelmatyössä, jossa hän oli paiskinut töitä hurjaa tahtia. Unelma omasta firmasta oli itänyt ja yritys perusteilla.
– Yhtenä päivänä olin sängyssä, ja mulle tuli kylmää hikeä ja rytmihäiriöitä. Tuntui siltä, että kuolen. Soitin hätänumeroon, ja minut ohjattiin sairaalaan, Meesit muistelee.
Sairaalassa Meesit sai diagnoosin kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Tämä sairaus oli ollut piilevänä, ja sen maniajakso oli aiheuttanut sen, että Meesit oli pystynyt puskemaan eteenpäin ylitsevuotavalla energialla.
Kunnes kaikki romahti.
– Aivot niin kuin suli, Meesit kuvailee.
Meesit kertoo, että burnoutin jälkeen hänen puhekykynsä heikkeni merkittävästi, ja hänen oli vaikea kirjoittaa tai ylipäätään ajatella selkeästi. Toisen burnoutin takia Meesit oli 11 kuukautta sairaslomalla.
– Mulle iski vakava masennus, joka on tälle sairaudelle tyypillinen. Elämästä katosi mielihyvä, ja kaikki tuntui harmaalta.
Tyttöjen ja poikien väliset erot näkyvät varhain
Mielenterveysongelmat ja esimerkiksi ahdistushäiriöt aiheuttavat yhä enemmän sairauspäivärahapäiviä kaikissa ikäryhmissä.
Erityinen kasvupiikki on kuitenkin nuorissa naisissa. Nuorille naisille maksettujen ahdistuneisuushäiriöihin perustuvien päivärahapäivien määrä on vuodesta 2005 lähes viisinkertaistunut.
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet ovat kasvaneet merkittävästi vuodesta 2016 lähtien. Ne ovat jo ohittaneet tuki- ja liikuntaelinsairaudet vuonna 2018 johtavana syynä Kelan sairauspäivärahojen hakemuksissa.
Työkyvyttömyyseläkkeissä mielenterveys nousi johtavaksi syyksi hieman myöhemmin, ja viime vuonna se oli tasaväkinen tuki- ja liikuntaelinsairauksien kanssa.
Työeläkeyhtiö Varman ylilääkäri Jan Schugk kertoo, että nimenomaan alle 35-vuotiaiden nuorten naisten mielenterveysperusteiset poissaolot ja hakemukset ovat lisääntyneet huikeasti.
Erot tyttöjen ja poikien oireilussa tulevat esiin jo yläasteella.
– Se näkyy läpi lukion, se näkyy yliopistoissa ja ammattikouluissa. Tätä eroa on pohdittu, mutta mitään yksittäistä tekijää ei löydy, Schugk sanoo.
”Iso yhteiskunnallinen ongelma taloudellisesti ja inhimillisesti”
Varman Schugk pohtii, että yhteiskunnan asettamat paineet, kuten taloudelliset huolenaiheet, ilmastonmuutos ja ulkonäköpaineet, vaikuttavat enemmän nuoriin naisiin kuin miehiin.
Yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia pohdittaessa Schugk nostaa esiin muun muassa koulumaailman vaatimukset ja sosiaalisen median vaikutuksen nuorten mielenterveyteen. Hän toteaa, että esimerkiksi lukiolaistytöt saattavat viettää kuusi tuntia päivässä somessa, mikä voi vaikuttaa kielteisesti heidän itsetuntoonsa ja hyvinvointiinsa.
Pandemian vaikutukset mielenterveysongelmiin olivat Schugkin mukaan kaksijakoiset.
Pandemian aikana mielenterveysperusteiset työkyvyttömyysluvut laskivat, mutta syynä oli osittain se, että terveydenhuollon palvelut eivät olleet yhtä hyvin saatavilla. Se vähensi diagnooseja. Pandemian jälkeen luvut kääntyivät taas nousuun.
Yhteiskunnallinen ilmapiiri ja esimerkiksi Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat myös omiaan lisäämään ahdistuneisuutta. Tutkijat ovat arvioineet ahdistushäiriöiden kasvun johtuvan useista eri syistä. Epävarmuus ja huoli tulevasta kuormittavat erityisesti nuorten mielenterveyttä.
Kelan tuoreiden laskelmien mukaan mielenterveyssyistä johtuvat sairauspoissaolot maksavat yhteiskunnalle vuosittain noin 1,3 miljardia euroa.
Kelan tutkimusyksikön ylilääkäri Riitta Luoto toteaa, että vuoden 2019 jälkeen on havaittu merkittävä käänne psyykkisessä kuormittuneisuudessa ja mielenterveysoireilussa. Tämä näkyy sekä väestötutkimuksissa, kuten Työterveyslaitoksen Terve Suomi -tutkimuksessa.
Kelan Luoto muistuttaa, että osin diagnoosien lisääntymisen taustalla on tarkentunut diagnostiikka, kuten ahdistuneisuushäiriöiden käypähoitosuositusten tarkentuminen vuonna 2019.
Myös nuoret miehet oireilevat, mutta eivät hae apua
Riitta Luodon mukaan Terve Suomi -tutkimus osoittaa, että vaikka mielenterveyteen liittyvissä sairauspoissaoloissa nuoret naiset korostuvat, mielenterveyden ongelmat koskettavat sekä miehiä että naisia.
– Naiset käyttävät palveluja huomattavasti enemmän, eikä sellaista väestötutkimusta olekaan, jossa tämä ei näkyisi. Mutta psyykkisen kuormittuneisuuden määrä Terve Suomi -tutkimuksen perusteella on sama miehillä ja naisilla.
Luoto sanoo, että tämä herättää kysymyksen siitä, mihin nuorten miesten oireilu kanavoituu. Hän toivoo avointa keskustelua myös miesten mielenterveydestä.
Varhainen apu paras apu
Kelan Riitta Luodon mukaan ratkaisu mielenterveysongelmien ehkäisyyn ja hoitoon on panostaa ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen, erityisesti työpaikoilla. Hän korostaa matalan kynnyksen palvelujen ja itsetuntemuksen merkitystä, jotta ihmiset oppisivat käsittelemään lieviä ahdistuksen ja masennuksen oireita jo nuoresta iästä lähtien.
Luoto huomauttaa, että sairauspoissaolojen kesto tulisi pitää mahdollisimman lyhyenä ja kuntoutustoimenpiteet tulisi käynnistää viipymättä. Erityisesti nuorilla on suuri riski syrjäytyä työelämästä, jos mielenterveysongelmiin ei puututa ajoissa.
Toisaalta Luoto painottaa, että terveydenhuollon ammattilaisten tulisi välttää tarpeetonta medikalisaatiota ja korostaa sen sijaan itsetuntemuksen ja lievien oireiden hallinnan merkitystä. Työpaikoilla on tärkeää tunnistaa ja puuttua ongelmiin ajoissa, jotta mielenterveyssyistä johtuvien poissaolojen kasvu saadaan pysäytettyä.
Luoto muistuttaa, että mielenterveys on laaja käsite. Esimerkiksi ahdistus kuuluu erilaisiin elämäntilanteisiin, ja sitä voi hallita eri keinoin.
– Olisi hyvä ymmärtää, milloin kysymys on lievistä oireista ja milloin mennään vakavampaan päähän.
”Toipumisprosessi oli hidas ja vaativa”
Jenni Meesit sanoo, että toipumisprosessi on ollut hidas ja vaativa. Hän toteaa, että alkuvaiheessa sairaalahoito oli tärkein apu. Toki ystävien ja puolison apu oli korvaamatonta.
– Ystävät tulivat lohduttamaan ja valamaan toivoa, että pääsen tästä yli. Puoliso tuki ja huolehti minusta, kun olin toimintakyvytön.
Tärkeä rooli toipumisessa on ollut terapialla. Hänelle tärkeää oli myös palaaminen perusasioihin: säännöllinen uni, terveellinen ruokavalio ja liikunnan lisääminen vähitellen.
– Aloitin kävelyllä talon ympäri viisi minuuttia kerrallaan, ja nykyisin jaksan taas pyöräillä työpaikalle ja käydä salilla.
Jenni Meesit itse näkee nuorten naisten mielenterveyden ongelmien yksi syy yhteiskunnan paineissa – ja nuorten naisten halussa pärjätä ja olla hyviä suorittajia.
– Meillä on kovat paineet pärjätä opiskelussa ja työelämässä. Minulla oli tarve saada hyväksyntää menestyksen kautta, ja olin aina pyrkinyt saavuttamaan jotain suurta.
Meesit koki myös, ettei mielenterveysongelmia ymmärretä samalla tavalla kuin fyysisiä sairauksia.
– On joutunut selittämään ihmisille, miten raju burnout voi olla. Toivon, että ihmiset ymmärtäisivät, että mielenterveysongelmat ovat yhtä lamauttavia, elleivät jopa lamauttavampia, kuin fyysiset sairaudet.
Nyt Meesit on palannut työelämään ja aloittanut työt Joensuun nuorisoverstaalla.
– Elämä on alkanut nyt normalisoitumaan, mutta ei ole vielä ennallaan.
