Isoimmat menetykset ovat tulleet tietojenkalasteluhuijauksista. Oikeat viranomaiset eivät tee äkkiliikkeitä, muistuttaa Finanssialan keskusliiton johtaja Ylen aamussa.
Rahahuijausten määrä on kasvanut vuoden ensimmäisellä puoliskolla, selviää Finanssiala ry:n pankeilta keräämistä luvuista.
Suomalaisilta on huijattu alkuvuodesta yhteensä 27,5 miljoonaa euroa. Vastaava luku vuotta aiemmin oli 19,8 miljoonaa.
Pankit ovat saaneet tammi–kesäkuussa pysäytettyä ja palautettua 18,2 miljoonaa euroa rahaa ennen kuin ne päätyivät huijareille.
Kun lasketaan yhteen pankkien estämät huijaukset ja asiakkaiden menettämät rahasummat, kokonaismääräksi nousee 45,7 miljoonaa euroa.
– Olemme lähempänä sataa miljoonaa vuoden loppuun mennessä, jos tämä tahti oikeasti tällaisena jatkuu, sanoo Finanssialan keskusliiton johtaja Niko Saxholm Ylen aamussa.
Huijarit luovat kiireen tuntua
Isoimmat menetykset tulivat tietojenkalasteluhuijauksista 11,7 miljoonalla eurolla. Niihin lukeutuvat muun muassa niin sanotut valepoliisihuijaukset, joissa huijari hankkii uhrin maksuvälinetunnukset esiintymällä vaikkapa viranomaisena tai pankin edustajana.
– Rikolliset pyrkivät luomaan kiireen tunnun tilanteeseen. Jos puhutaan oikeasta poliisista, verottajasta tai pankista, mitään asiaa ei tarvitse samalla sekunnilla tehdä, Saxholm sanoo.
– Jos autoveroa ei maksa samalla sekunnilla, se ei tarkoita, että kilvet lähtevät.
Toiseksi eniten menetettiin sijoitushuijauksiin, joiden määrä yli kaksinkertaistui. Suomalaisten rahaa meni huijauksiin 10,9 miljoonaa euroa.
Suurimmat yksittäiset huijaukset saattavat olla jopa miljoonia euroja.
– Sijoitushuijaus saattaa kestää vuosia ennen kuin uhri tajuaa, että hän on sijoittanut rahojansa sellaiseen, mitä ei ole oikeasti olemassakaan, Saxholm kertoo.
Saxholmin mukaan vanhin neuvo on aina ollut se, että jos joku tarjous tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, se ei yleensä ole totta. Hän kehottaa pysähtymään ja ajattelemaan tarjousta tarkemmin ennen hätiköityjä päätöksiä.
Romanssihuijausten määrä laskussa
Dokumentti- ja rakkaushuijausten määrä kääntyi laskuun. Saxholmin mukaan myönteisen muutoksen takana ovat olleet muun muassa torjuntakampanjat, jotka lisäävät tietoa huijauksista.
Toisaalta Saxholm nostaa esiin, että huijarit kiertävät pankkien valvontamekanismeja. Osa romanssihuijausten rahavirroista ei nimittäin näy pankeille, sillä esimerkiksi erilaisia lahjakortteja ostetaan useilla tuhansilla euroilla.
Nimi tilastoinnissa voi myös muuttua.
– Seuranhakupalvelun kautta lähtenyt romanssihuijaus muuttuu sijoitushuijaukseksi, jolloin tilastointi ei ole romanssihuijaus vaan sijoitushuijaus, Saxholm valottaa.
