Kaupan merkkien osuus kaikista päivittäistavaraostoista on myynnin arvolla mitattuna noin neljännes. Kiloina tarkasteltuna osuus on paikoin huomattavasti suurempi.
K-ryhmän Pirkka ja S-ryhmän nyt Coop-merkkisiksi vaihtuvat Rainbow-tuotteet ovat perinteikkäimpiä kaupan omia tuotemerkkejä.
Nämä ja monet muut private labeleiksi kutsutut tuotteet ovat ottaneet huomattavan osan ruokakauppojen markkinoista. Tosin niiden osuus Suomessa on esimerkiksi monia Keski-Euroopan maita pienempi. Kaupan omat tuotemerkit ovat huolestuttaneet omillakin merkeillään tuotteitaan myyvää elintarviketeollisuutta.
Hiljattain aloittanut uusi elintarvikemarkkinavaltuutettu Jarno Sukanen katsoo, että jopa elintarvikemarkkinalaissa voisi olla paikallaan tarkastella tarkemmin private label -tuotteiden sopimuskäytäntöjä.
– Jos mennään yksittäisiin sopimussuhteisiin ja ilmiöihin liittyviin kysymyksiin, niin ehkä voidaan harkita, pitäisikö private label -tuotteisiin liittyviin sopimuskäytäntöihin ottaa laissa tarkemmin kantaa, hän sanoo.
Parhaillaan eduskunnassa käsittelyssä oleva elintarvikemarkkinalain muutosesitys on parantamassa valtuutetun tiedonsaantioikeuksia. Suoraa mainintaa private label -tuotteista lakiehdotukseen ei ole kirjattu. Käynnissä on kuitenkin myös muita selvityksiä lain muutostarpeista.
– Ainakin itseäni mietityttävät esimerkiksi niihin liittyvät riskinjakokysymykset, onko niistä sovittu riittävän selvästi. Tai sitten, jos valmistuttamista kilpailutetaan huutokaupalla, niin kuinka läpinäkyvää ja objektiivista ja reilua huutokauppamenettely on, Sukanen kertoo.
Kiivasta kamppailua liha-altailla
Moni suosii kaupan tuotemerkkejä, koska ne ovat usein valmistajien omia merkkituotteita halvempia. Erityisen selvästi tämä näkyy, kun lihatuotteiden markkinaosuuksia tarkastellaan eurojen sijaan kiloina.
– Puhutaan naudanlihan ja sianlihan osalta noin kolmestakymmenestä prosentista. Mutta kun katsotaan broileria, niin siellä kiloina mitattuna puhutaan yli viidestäkymmenestä prosentista, sanoo Elintarviketeollisuusliiton ekonomisti Bate Ismail.
Päivittäistavarakaupan etujärjestö kuitenkin katsoo, että säätelyä on jo entuudestaan paljon.
– Jos kauppojen omissa merkeissä tapahtuu jotain kiellettyä tai räikeitä hyvän tavan vastaisia asioita, niihin on puututtava. Mutta yleisesti en näe, että private labeleilla olisi tarvetta erillislainsäädäntöön, sanoo Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Tuula Loikkanen.
Private label -tuotteet ovat aiemminkin olleet esillä elintarvikelakia muutettaessa. Huolenaiheena on ollut muun muassa se, karkaako tuotteita valmistavien elintarvikeyhtiöiden oman kehitystyön tuloksia tuotteen valmistajan vaihtuessa muille yrityksille.
Mieluummin porkkanalla kuin kepillä
Muutoin syyskuun alussa elintarvikemarkkinavaltuutettuna aloittanut Sukanen katsoo, että elintarvikemarkkinavaltuutetun tulee lain mukaisesti ensisijaisesti edistää asioita enemmän neuvotteluin kuin pakkotoimin.
Katso video: Näin uusi elintarvikemarkkinavaltuutettu kertoo tavoitteistaan ja tehtävästään.
Sinänsä laki antaa valtuutetulle varsin laajat oikeudet, aina yritysten aineistojen takavarikointia ja poliisin virka-avun saamista myöten.
– Markkinoilla tarvitaan säätelyä ja valvontaa, sen varmistamiseksi, etteivät vahvat sorra heikompia, Sukanen tiivistää.
Aiemman elintarvikemarkkinavaltuutetun matkalaskuepäselvyyksiin liittyvä virkarikostutkinta siirtyi syyskuun alussa syyteharkintaan.