Kävimme läpi suomalaisten eniten ostamat rahkat – ravitsemusasiantuntija yllättyi, kun tutki tuoteselostetta

Maustamatonta, maustettua, makeuttamatonta, sokeroitua, makeutusaineilla makeutettua, proteiinirahkaa.

Marketin rahkahyllyllä voi mennä sormi suuhun, koska erilaisista vaihtoehdoista on runsaudenpula.

Yle kysyi S-ryhmästä, Keskosta ja Lidlistä, mitkä ovat niiden myydyimmät rahkat. Vastaus on yllättävän yksinkertainen: maustamattomia rahkoja ostetaan näistä kaikista ketjuista eniten.

Tässä jutussa ravitsemustutkija Satu Kinnunen Helsingin yliopistosta arvioi myydyimpien maustamattomien ja maustettujen rahkojen terveellisyyttä.

Kinnusesta on hienoa, että suomalaiset ostavat kaikkein eniten maustamattomia rahkoja, joissa ei ole lisättyä sokeria.

– Maustamattomat rahkat ovat yleensä vähärasvaisia ja sisältävät vain maidon luontaista sokeria, Kinnunen sanoo.

– Jos rahkan haluaa makeuttaa, sen voi tehdä esimerkiksi marjoilla tai hedelmillä, että saa myös niiden terveyshyödyt.

Lidlistä ei kerrota, mitkä ovat viisi myydyintä rahkatuotetta.

Ketjusta kuitenkin vastataan, että maustamattomia rahkoja myydään myös Lidlissä eniten, ja mainitaan Arlan, Ehrmannin ja Milbonan tuotemerkit.

Maustetuista rahkoista suosituin on Milbona High Protein -proteiinirahka.

Rahka myy, mutta proteiinia saa muistakin lähteistä

S-ryhmän marketeissa on noin 150 erilaista rahkatuotetta. Ketju myy noin 85 miljoonaa rahkapurkkia vuosittain.

Keskon valikoimissa on lähes 200 rahkatuotetta. Myynti on noin 40 miljoonaa purkkia vuositasolla.

Lidlistä kerrotaan, että rahkat ovat suosittu tuoteryhmä. Etenkin proteiinipitoisten rahkojen kysyntä on kasvanut tasaisesti viime vuosina.

Rahka siis todella maistuu suomalaisille, mutta ravitsemustutkija Kinnunen huomauttaa, että tutkimusten mukaan suomalaiset saavat riittävästi proteiinia, vaikka eivät söisi lainkaan rahkaa.

– Rahka ei ole mitenkään keskeinen osa ihmisen ruokavalioita, mutta se sopii monipuoliseen ruokavalioon siinä missä muutkin maitotuotteet, jos niitä haluaa käyttää.

Kinnusen mukaan hyviä proteiinin lähteitä ovat esimerkiksi kala, kana, liha, munat sekä palkokasvit ja viljatuotteet.

– Ihminen pystyy turvaamaan proteiininsaannin myös hyvin koostetulla vegaaniruokavaliolla.

Ei herkuttelurahkaa päivittäin

Joka tapauksessa rahka on hyvä proteiinin lähde.

Kinnusen mukaan kaikki myydyimmät maustamattomat rahkat ovat ravintoarvoltaan hyviä.

Monet niistä sisältävät noin 8–11 grammaa proteiinia sataa grammaa kohden. Rasvaa on vähän, eli 0,1–0,6 grammaa. Maidon luontaisia sokereita on noin 3–5 grammaa.

– Pidän sydänmerkkiä hyvänä kriteerinä. Valtaosa näistä maustamattomista rahkoista on sen saanut.

Maustettujen rahkojen kohdalla hän näkee suurempia tuotekohtaisia eroja.

– Kannattaa lukea purkin kyljestä tarkkaan ainesosaluetelo, että mitä on ihan oikeasti ostamassa, Kinnunen sanoo.

Esimerkiksi sadassa grammassa S-ryhmän Rainbow mansikkarahkaa on peräti 4,1 grammaa rasvaa ja 15 grammaa sokereita.

– Tämä on herkuttelurahka, eikä niinkään päivittäiseen käyttöön, Kinnunen toteaa.

Vain yhteen rahkaan on lisätty proteiinia

Myydyimpien rahkojen listalla keikkuu kaksi tuotetta, joiden pakkauksissa on nostettu näyttävästi esiin sana ”proteiini”.

Nämä ovat Lidlin Milbona High Protein -rahkat sekä Keskon ja S-ryhmän Valio Profeel proteiinirahkat.

Tämä herättää ravitsemustutkija Kinnusen huomion.

– Kun rahkoja markkinoidaan proteiinirahkan nimellä, itselleni tulee käsitys, että niihin olisi lisätty proteiinia.

Kinnunen tutustui Valio Profeel proteiinirahka vadelman tuoteselosteeseen ja yllättyi näkemästään.

– Siinä ei olekaan sen enempää proteiinia kuin maustamattomissa rahkoissa. Proteiinia ei siis ole erikseen lisätty.

Sata grammaa Valio Profeel vadelma proteiinirahkaa sisältää kymmenen grammaa proteiinia.

Määrä on sama kuin esimerkiksi maustamattomassa Valion pehmeässä maitorahkassa, Maitokolmion Fit pehmeässä maitorahkassa ja Ingman Arlan maitorahkassa. Sadassa grammassa Milbonan pehmeää ja mietoa maitorahkaa proteiinia on jopa 11 grammaa.

Eniten proteiinia kolmen suuren kauppaketjun myydyimmistä rahkoista sisältää Milbona High Protein -vadelmarahka. Sadassa grammassa on 12,5 grammaaa proteiinia.

Tuoteselosteen mukaan rahkaan on lisätty maidosta peräisin olevaa heraproteiinia.

Makeutusaineita vai sokeria?

Milbona High Protein -rahkaan ei ole lisätty sokeria, mutta siinä on makeutusaineita eli asesulfaami K:ta ja sukraloosia.

Makeutusaineiden turvallisuus pohdituttaa monia, mutta Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen on asettanut niille turvalliset ylärajat.

– Rahkaa syömällä on hyvin vaikea saada liikaa makeutusaineita, Kinnunen sanoo.

Valio Profeel vadelma proteiinirahkassa ei ole makeutusaineita vaan lisättyä sokeria.

Moni kokee sokerin makeutusaineita luonnollisemmaksi, mutta siinä on paljon energiaa.

Ruokavalio on kuitenkin kokonaisuus, jossa energian ja sokerin kokonaismäärällä on enemmän merkitystä kuin yksittäisellä tuotteella.

Ravitsemussuositusten mukaan lisätyn sokerin saannin tulisi jäädä alle kymmenesosaan päivittäin nautitusta energiamäärästä.