Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Miehet jäävät aiempaa useammin kotiin lasten kanssa, selviää Ylen Kelalta pyytämistä tiedoista.
Kaikista käytetyistä vanhempainrahapäivistä miesten osuus on nyt lähes viidennes.
Osuus on noussut lähes kahdeksan prosenttiyksikköä verrattuna aikaan ennen kahden vuoden takaista perhevapaauudistusta.
Viimeisten kahdentoista kuukauden aikana miehet pitivät jo 19,5 prosenttia kaikista vanhempainpäivärahapäivistä.
Kelan erikoistutkijan Anneli Miettisen mukaan muutos on iso.
– Kyllä isät vaikuttavat selvästi tarttuneen uudistuksen tuomiin mahdollisuuksiin, vaikka ihan lopullisia lukuja ei vielä olekaan saatu, hän muotoilee.
Lopullisia lukuja varten täytyy odottaa loppuvuoden tietoja, sillä vapaita on mahdollista käyttää siihen saakka, että lapsi täyttää kaksi vuotta. Loppuvuoden aikana ensimmäiset uudistuksen piiriin tulleet lapset alkavat olla kaksivuotiaita.
Lisäksi pidetyt vanhempainvapaapäivät täytyy vielä suhteuttaa syntyneiden lasten määrään. Tätä aineistoa Kelassa kerätään parhaillaan.
– Täytyy siis tarkastella pelkästään uudistuksen jälkeen syys-loka-marraskuussa 2022 syntyneitä lapsia ja heidän vanhempiensa pitämiä perhevapaita. Silloin päästään tarkasti kiinni siihen, miten ja keihin uudistus on purrut, Miettinen sanoo.
Suunta on joka tapauksessa ylöspäin, sillä pitkään miesten osuus perhevapaista on pysytellyt noin kymmenessä prosentissa.
Osa kunnista erottuu perhevapaakartalta
Perhevapaiden käytössä on myös alueellisia eroja.
Yli kolmasosassa Suomen kunnista miehet käyttivät perhevapaita keskiarvoa enemmän, 39 kunnassa selvästi vähemmän.
Alla olevalla koneella voit tarkastella vanhempainrahapäivien jakautumista omassa kotikunnassasi:
Miesten osuus käytetyistä perhevapaista nousi kaikissa suurimmissa kaupungeissa. Helsingissä ja Kuopiossa miehet käyttivät koko maan keskiarvoa suuremman osuuden eli hieman yli viidenneksen vanhempainrahapäivistä.
Koko maan suurin miesten perhevapaiden osuus oli itä-Lapin Savukoskella, missä miehet käyttivät lähes kolmanneksen – 32,2 prosenttia – vapaista. Verrattuna aikaan ennen uudistusta osuus nousi peräti 21 prosenttiyksikköä.
Koko maan pienin osuus taas oli Satakunnan Merikarvialla, missä miehet käyttivät vain alle 7 prosenttia päivistä.
Alueellisten erojen tulkinnassa täytyy kuitenkin olla sitä varovaisempi, mitä pienemmästä kunnasta tai kaupungista on kysymys. Esimerkiksi Savukoskella koko tarkastelujaksolla naiset ja miehet käyttivät yhteensä vain alle 2000 vanhempainrahapäivää, kun Helsingissä vastaava luku oli lähes kaksi miljoonaa.
Kyse ei siis välttämättä ole siitä, että Savukoskella miehet olisivat erityisen innokkaita perhevapaiden käyttäjiä, vaan siitä, että pienissä kunnissa yksittäisten perheiden valinnat ja syntyvyyden muutokset heiluttavat tilastoa.
– Kuntatasolla en tekisi suuria päätelmiä. Jos väkimäärä on pieni, vuosien välillä voi olla isojakin vaihteluita ilman että kyse on mistään trendistä. Maakuntatasolla eroja voikin jo ryhtyä tarkastelemaan, Miettinen sanoo.
Maakunnissa ja suurissa kaupungeissa erot tosin ovat Miettisen mukaan jopa yllättävän pieniä. Kaikissa maakunnissa ollaan keskiarvon tuntumassa.
– Miesten perhevapaiden käyttö on ollut tyypillisesti hieman runsaampaa Ahvenanmaalla, mutta erot maakuntien välillä ovat varsin pieniä. Eli siinä valossa uudistus näyttäisi yllättävänkin hyvin levinneen joka kolkkaan Suomea.
Vertailu vanhempainrahapäivistä ei paljasta, millaiset isät vapaita ovat lähteneet käyttämään.
Miesten jääminen vanhempainvapaalle on yleisempää korkeasti koulutetuissa perheissä.
Tätä tukevat myös työehtosopimukset, sillä monissa korkeakoulutettujen työehtosopimuksissa ja naisvaltaisilla aloilla kumpikin vanhempi saa usein yhtä paljon palkallista vapaata. Miesvaltaisilla duunarialoilla toisen vanhemman palkallinen vapaa taas on usein lyhyempi.
– Aiemman tutkimuksen perusteella isien perhevapaiden käyttö on vähäisempää myös esimerkiksi yrittäjäperheissä tai sellaisissa perheissä, joissa vanhemmat ovat työttömiä tai opiskelijoita, Miettinen sanoo.
”Jokainen perhe tietää itse parhaiten”
– Hyvähän se on, että prosentti on kasvanut. Tietysti jokainen perhe sen osaa itse parhaiten sumplia, miten haluaa vapaat omassa arjessaan jakaa.
Näin tuumii isien pitämistä perhevapaista Jesse Wahlsten, joka on ulkoilemassa Helsingin Jakomäessä 5-vuotiaan Mikon kanssa.
Mikon suosikkipuuhia isän kanssa ovat pallon potkiminen ja sähly. Tänään ohjelmassa on kuitenkin puuhun kiipeämistä ja temppuilua leikkipuistossa.
Mikon osalta vapaat pidettiin vielä vanhan mallin mukaan.
– Kun Miko pienempi, äiti otti pidemmät vapaat ja nyt Mikon kasvettua olen itse ottanut enemmän roolia, Wahlsten kertoo.
Helsingin Oodissa vanhempainvapaata viettävät 10 kuukauden ikäinen Olivia ja isä Risto Marttinen. Marttisen mielestä isien pitämä viidennes perhevapaista ei vielä kuulosta kovin suurelta.
– Jos tasa-arvosta puhutaan, niin eikös isien vapaiden pitäisi olla 50 prosenttia? Mutta varmaan tämä on aika tyypillinen luku, hän pohtii.
Marttisen perheessä vapaat menevät hiukan tavallisesta poiketen. Yhdysvalloissa asuva ja työskentelevä Marttinen saa työpaikaltaan 10 kuukauden vanhempainvapaan, kun taas puoliso vain kolme kuukautta.
– Se on Jenkkien tasolla ehkä paras isyysvapaa, mitä saa. Siellä valtiolta ei yleensä anneta vapaata lainkaan, Marttinen kertoo.
