Sähkön hintapiikkejä pyritään loiventamaan uudella tuella. Sähkömarkkinoilla on tarvetta varautua odottamattomiin muutoksiin.
Suomen sähköverkkoon piti ostaa maanantaina tavallistakin kalliimpaa säätösähköä.
Kantaverkkoyhtiö Fingrid osti kello 18–20 välillä sähköä, joka maksoi 3 000 euroa megawattitunnilta. Tavallisesti hinta samoille tunneille on sata kertaa halvempi.
Sähköä myyneet tekivät tiliä – lasku meni puolestaan niille tuulivoimatuottajille, joilta sovittu sähkö jäi sään yllättäin muuttuessa toimittamatta.
Sähkön hinnan suuret vaihtelut ja ennakoimattomuus on herättänyt huolta Suomessa ja myös laajemmin EU:ssa. Yksi ratkaisu pulmaan on lisätä sähköjärjestelmään joustavaa kapasiteettia.
On puhuttu akuista, biopohjaisista polttolaitoksista, vesivoimaloiden yhteyteen rakennettavista pumppuvoimaloista ja tietysti kulutusjoustosta eli mekanismeista, joilla vaikkapa teollisuusyritys säätää nopeasti sähkönkulutustaan alaspäin.
EU:n ratkaisu näiden investointien lisäämiseen on kannuste. Uuden sähkömarkkinamallin asetuksen mukaan jäsenvaltioissa voidaan ottaa käyttöön fossiilittoman jouston tukijärjestelmä eli luoda alan toimijoille yritystuki investointien lisäämiseksi.
Tätä tukijärjestelmää pohtimaan on nyt asetettu työryhmä, jonka puheenjohtajaksi nimettiin johtava asiantuntija Tatu Pahkala työ- ja elinkeinoministeriöstä.
– Joustoa saatetaan tarvita useilla eri aikajänteillä Fingridin reserveistä useamman päivän kestävään joustoon. Tukea voisi hyödyntää vaikkapa akkujen, kulutusjoustomahdollisuuksien tai biopohjaisen polttavan sähköntuotannon rakentamiseen.
Tukikannustetta tarvitaan, koska ajoittaisista kovista hinnoista huolimatta, toimijoilla on ollut nihkeyttä ryhtyä investoimaan teknologiaan, josta tuottoa tulee ehkä sittenkin vain satunnaisesti.
Tukimekanismin kaavaillaan olevan käytössä vuoden 2026 aikana.
– Toteutettavien investointien avulla loivennettaisiin hintavaihteluja, Pahkala sanoo.
Työryhmän vetäjä Tatu Pahkala työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo mihin uudella yritystuella pyritään
Suunnitelmat jouston lisäämiseksi markkinaehtoisesti saavat kannustusta myös Fingridistä.
– Me tosiaan halutaan tehdä nämä reservimarkkinatkin niin markkinaehtoisesti kuin vaan on mahdollista. Kun markkinoilla on kilpailua eli enemmän tarjouksia erilaisilta toimijoilta, se johtaa tehokkuuteen ja vaikuttaa hintaan, sanoo erikoisasiantuntija Jukka Kakkonen Fingridiltä.
Säätösähkön hinta vaikuttaa sähkönmyyjien marginaaleihin
Tällä on merkitystä kuluttajille.
Hintaheilahtelut vaativat pörssisähköasiakkailta herpaantumatonta huomiota, ja jos sähkön myyjät joutuvat kuittaamaan toistuvasti kovia hintoja säätösähköstä, alkavat marginaalit ja perusmaksut nousta.
Suunnitelmat säätävän kapasiteetin lisäämisestä ovat siis hyvä uutinen myös sähkönmyyjille, sanoo Väreen salkunhoitaja Johannes Gylén.
– Mitä enemmän säätävää kapasiteettia markkinoilta löytyy, sitä pienemmät ovat myös sähkön myyjien riskit.
Maanantain piikkihinnalla ei kuitenkaan ole vielä asiakkaille merkitystä.
– Sähköyhtiöt hinnoittelevat sähkön hintaan liittyvät riskit marginaalin sisälle eli tämä maanantainen piikki on jo ollut siellä. Jos korkeista hinnoista tulee yleisempiä, niin se voi nostaa marginaaleja. Toistaiseksi tällaista ei ole näkyvissä, hän sanoo.
Säätösähkömarkkinassa nopeus on valttia
Mutta mistä tässä säätösähkössä on kyse?
Sähköllä käydään kauppaa vuorokausimarkkinassa, päivän sisäisessä markkinassa ja viimeisenä reservi- ja säätösähkömarkkinassa.
Äkilliset muutokset vaikkapa tuulisuudessa tai voimaloiden vikaantumiset ovat sähköjärjestelmän reaaliaikaisesta tasapainosta vastaavan Fingridin heiniä.
– Jotta sähköjärjestelmä pysyy pystyssä, kulutuksen ja tuotannon pitää koko aika täsmätä eli verkon taajuuden pysyä 50 hertzissä. Tästä syystä meillä on useampia reservituotteita, sanoo Fingridin Kakkonen.
Reservituotteille on omat markkinansa päivän jokaiselle tunnille. Tuote on sama eli sähkö – eron tekee toimitusnopeus.
Aktivointiajat eri tuotteilla vaihtelevat sekunnista 15 minuuttiin.
Maanantaina Fingridin tarjouspyynnöt lähtivät 15 minuutin sisällä toimittaville yrityksille.
Toimijoista ainakin jotkut tekivät siis ainakin hetken aikaa kovaa tiliä sähköllään. Fingrid ei kerro ketkä osallistuivat juuri maanantaina operaatioon.
Toimijat löytyvät Fingridin sivulta tästä linkistä. Tarkemmin ”Manuaalinen taajuuden palautusreservi” – nimisen otsikon alta.
Laskun maksavat ne tuulivoimatuottajat, jotka olivat kyseisen erän sähköä luvanneet alun perin toimittaa.
– Reservimarkkinoille osallistuvat jättävät kaikille tunneille tarjouksia joustokyvystään. Me aktivoimme niitä tarpeen mukaan. Maanantain vajaus ei ollut poikkeuksellisen suuri, mutta se sattui hetkeen johon tarjontaa ei ollut enempää saatavilla halvemmalla hinnalla, Kakkonen sanoo.
