Kansalaisaloite ympäristöliike Elokapinan kieltämiseksi on kerännyt alle viikon aikana jo lähes 100 000 allekirjoitusta.
Viimeviikkoiseen eduskuntatalon töhrimiseen osallistunutta ympäristöliike Elokapinaa lakkautettavaksi vaativa kansalaisaloite on kerännyt lähes kaksinkertaisen määrän allekirjoituksia, joita aloite tarvitsee edetäkseen eduskuntaan.
Kansalaisaloitteen mukaan tuomioistuimen tulisi määritellä Elokapina järjestäytyneeksi rikollisryhmäksi ja se pitäisi lakkauttaa välittömästi. Aloitteen kannattajat vaativat muun muassa myös Elokapinan taustayhdistyksen lakkauttamista ja poistoa yhdistysrekisteristä.
Elokapinan ja sen taustalla toimivan yhdistyksen lakkauttamista ja Elokapinan määrittelemistä järjestäytyneeksi rikollisjärjestöksi vaativaan aloitteeseen liittyy pulmia.
Esimerkiksi rikosoikeuden professori Sakari Melander totesi Helsingin Sanomien haastattelussa, että aloitteen ehdotukset ovat ristiriidassa oikeusvaltioperiaatteen ja vallan kolmijako-opin kanssa: Lailla ei voi määrätä, mitä tuomioistuimen tulisi päättää yksittäisen toimijan tapauksessa.
Kansalaisaloitteen muotoa säätelee laki. Aloitteen pitää lain mukaan sisältää joko lakiehdotus tai ehdotus lainvalmisteluun alkamisesta. Sen täytyy pitää sisällään myös perustelut, eli kertoa miksi lakia tarvitaan.
Kun Elokapinaa koskevan kansalaisaloitteen saapumisesta ilmoitetaan aikanaan eduskunnan täysistunnossa, puhemies voi todeta, että esitetynkaltaista kansalaisaloitetta ei oteta käsittelyyn.
Mikäli puhemies ottaa tämän kannan, aloitteen käsittely yleensä tyssää siihen. Puhemies on kieltäytynyt kansalaisaloitteen käsittelyyn ottamisesta kolme kertaa.
Yksi torpatuista kansalaisaloitteista ajoi sitä, että hallitus luopuisi hallitusohjelmaan kirjatusta tavoitteestaan henkilötunnuksen uudistamisesta sukupuolineutraaliksi. Perustuslain mukaan puhemies voi kieltäytyä ottamasta asian käsittelyyn, jos katsoo sen olevan perustuslain tai jonkin muun lain vastainen tai vastoin eduskunnan jo tekemää päätöstä.
Sukupuolineutraalia henkilötunnusta koskenutta lakia ei ehditty käsitellä loppuun eduskunnassa Sanna Marinin (sd.) hallituskauden aikana vaan ne raukesivat vaalikauden päättyessä.
Toinen puhemiehen linjauksella käsittelemättä jäänyt kansalaisaloite koski ruuhkamaksujen käyttöönottoa valmistelevien lakien valmistelun keskeyttämistä. Aloitteen torppaamista perusteltiin sillä, ettei lakien valmistelun keskeyttämisestä voida säätää lailla.
Kolmas puhemieheen tyssännyt kansalaisaloite vaati Venäjän Ahvenanmaalla sijaitsevan konsulaatin lakkauttamista. Peruste epäämiselle oli se, että konsulaatin olemassaolo perustuu kansainvälisiin sopimuksiin eikä näiden sopimusten hyväksymisessä tai irtisanomisessa ole kyse lain säätämisestä.
Mikäli puhemies ei näe kansalaisaloitteessa perustavaa ongelmaa, eduskunta käy asiasta lähetekeskustelun ja päättää siitä, mihin valiokuntaan laki lähetetään.
Valiokuntakäsittely on toinen paikka mihin lain eteneminen voi tyssätä. Mietintövaliokunta voi päättää, ettei mietintöä tehdä.
Vaikka kansalaisaloitteista vain harva etenee laeiksi asti, niillä on myös toinen arvo. Kansalaisaloitetta käytetään usein myös julkisen keskustelun herättämiseen ilman, että niillä pyritään varsinaisesti lakimuutoksiin. Mikäli kansalaisaloite tyssää jo puhemiehen arvioon, keskustelut eduskunnassa jäävät kuitenkin käymättä.
Esimerkiksi Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on esittänyt kansalaisaloitteen rinnalle ”keskustelualoitetta”, johon hallituksen tulisi vastata samaan tapaan kuin kansanedustajien kirjallisiin kysymyksiin.
