Ahkera talouskeskustelija professori Mika Maliranta uskoo vahvaan talouskasvuun. Yle kokosi listan nuorista yrityksistä, jotka voisivat kiihdyttää kasvua.
Supercell, Wolt, Oura. Siinä tuttuja yrityksiä, joiden kaltaisiin tunnettu talouskeskustelija Mika Maliranta uskoo.
Maliranta on vakuuttunut, että suomalaisten nuorten yritysten joukossa kytee talouskasvun aineksia.
Työn- ja talouden tutkimuskeskuksen Laboren johtaja, Jyväskylän yliopiston taloustieteen professori Maliranta puhuukin poikkeuksellisen myönteisesti maan taloudesta.
– Seuraavan vuosikymmenen aikana talouskasvu on vahvaa, Maliranta sanoo.
Mika Maliranta on koonnut tutkimukseen perustuvista näkemyksistään kirjan. Se julkaistiin keskiviikkoaamuna.
Yliopistojen liepeillä alkaneet, tutkimukseen pohjautuvat start-upit nostattavat Suomen yleistä talouskehitystä Malirannan analysoiman tutkimustiedon perusteella.
Tuleva vuosikymmen saattaakin olla jotain muuta kuin pelkkää julkisten menojen leikkaamista.
Lupaavien yritysten lista
Maliranta puhuu kasvua vauhdittavien nuorten yritysten joukosta, mutta ei suostu nimeämään yrityksiä.
Sen sijaan kolme merkittävää pääomasijoittajaa tekee sen mielellään Ylen pyynnöstä. Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto, pääomasijoittaja Timo Ahopelto Life Ventures -sijoitusyhtiöstä sekä pääomasijoittaja Ilkka Kivimäki Maki.vc:stä laativat oman esimerkkiluettelonsa lupaavista kasvuyrityksestä. Yle kokosi pääomasijoittajien vastausten perusteella yllä näkyvän listan.
Kysyttäessä Maliranta sanoo puhuvansa juuri listan yritysten kaltaisista firmoista. Osa yritysten nimistä löytyy myös Malirannan kirjasta.
Startup alkoi Nokian romahduksen aikaan
Suuri osa lupaavista yrityksistä syntyi 2010-luvun alussa. Juuri silloin, kun Nokian kännykkäbisnes romahti ja paperitehdas toisensa jälkeen suljettiin.
– Osa silloin syntyneistä yrityksistä on kasvanut keskisuuriksi ja jos kehitys jatkuu, niin niistä saattaa tulla lähitulevaisuudessa suuriakin yrityksiä, Maliranta puhuu.
Yllä olevalla listalla on yrityksiä, joiden arvo on ylittänyt miljardin euron maagisen rajan euron. Miljardin arvoista nuorta yritystä voi verrata pörssiin listattuihin vakiintuneisiin yrityksiin. Helsingin pörssissä reilun miljardin yritys on esimerkiksi mediatalo Sanoma.
Kasvavat yritykset ovat se kaivattu plussa
Nyt startup-ilmiö on kestänyt jo niin pitkään, että sen pitäisi alkaa näkyä tutkimusten mukaan tuottavuuden kasvuna ja koko kansan yhteisessä pussissa. Vähemmällä työllä syntyy lisää tuloja.
Tuottavuuden on toki kasvettava myös vanhoissa ja suomalaisittain suurissa yrityksissä. Uusien startup-yritysten joukko ei yksin riitä pelastamaan maan taloutta.
Eikä Mika Maliranta niin väitäkään.
– Kasvavat yritykset tuovat lisäkasvua muun talouskasvun päälle, Maliranta selventää.
Siksi hän rohkeneekin väittää, että talouskasvu on vahvaa seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Ruotsi näyttää mallia
Suomalaiset vertaavat itseään usein naapurimaa Ruotsiin. Niin nytkin.
Professori Malirannan ennustama nuorten, innovatiivisten yritysten esiinmarssi on tapahtunut jo Ruotsista. Suomessa kyseiset yritykset eivät vielä hyödytä tuntuvasti koko yhteiskuntaa, kuten Maliranta uskoo niiden pian tekevän.
– Suomesta tulee Ruotsin kaltainen maa, Maliranta vertaa.
Ruotsissa talous on kasvanut pitkään paremmin kuin Suomessa.
– Ruotsin muutos tapahtui noin kymmenen vuotta aikaisemmin kuin Suomessa.
Nyt Maliranta arvelee uusien kasvavien innovatiivisten yritysten kiihdyttävän kaivattua tuottavuuden kasvua myös Suomessa.
Kasvu tyssää usein sijoittajapulaan
Arvostettu talouden asiantuntija tutkija Vesa Vihriälä Helsingin yliopistosta toppuuttelee hieman. Hän uskoo kyllä, että nuorissa uutta luovissa yrityksissä piilee hyviä kasvun aihoita. Aivan Ruotsin kaltaiseksi Suomen talous ei ehkä kuitenkaan ole muuttumassa heti.
– Meillä on Ruotsiin verrattuna ongelmana se, että alkuvaiheessa menestyneet yritykset eivät ole päässeet kasvamaan, Vihriälä sanoo.
Kasvu suureksi yritykseksi tyssää usein rahoituksen puutteeseen. Kymmenien ja jopa satojen miljoonien riskisijoitusta on vaikea löytää, vaikka yritys olisikin lupaava. Ruotsissa on tunnetusti Suomea enemmän esimerkiksi rahakkaita sukuja ja säätiöitä, jotka sijoittavat myös nuoriin yrityksiin.
Viheliäinen ilmiö kasvavien uutta luovien yritysten kohdalla on se, että ne myydään ulkomaiseen omistukseen liian varhain. Pelkona on, että nuori yritys siirtyy kasvamaan ulkomaille eikä hyödytäkään suomalaista yhteiskuntaa.
Katso alta A-studion 23.9.2024 lähetys, jossa keskustellaan velkaantuvan julkisen talouden kestävyydestä:
