Käännösohjelmat ja etäyhteydet ovat avuksi, kun synnytyssalissa etsitään yhteistä kieltä. Erityissanasto voi olla tulkillekin tuntematonta, ja joskus paras apu on elekieli.
Sairaaloiden työntekijöiltä vaaditaan synnytyksissä yhä enemmän digitaitoja. Tämä näkyy varsinkin silloin, kun synnyttäjä on ulkomaalaistaustainen eikä ole yhteistä kieltä.
Tulkki voi osallistua nykyään etäyhteydellä. Kätilö Anna Tunnelan mukaan Turun yliopistollisen keskussairaalan synnytyssalissa ollaan kekseliäitä.
– Synnyttäjät käyttävät mielellään Googlen kääntäjää. Tulkit eivät osaa kaikissa kielissä erityissanastoamme. Joskus synnyttäjä on nauranut sille, mitä tulkki yrittää kääntää. Lopulta on otettu käännössovellus käyttöön, kertoo Tunnela.
TYKSin synnytysosastolla saa olla mukana kaksi tukihenkilöä. Vierailijoita tulisi enemmänkin.
– Videopuhelun päässä voi olla synnytyksen aikana paljonkin läheisiä. Keskellä ponnistusvaihetta läheiset ovat siellä hurraamassa ja huutamassa ohjeita, kertoo Tunnela.
Kulttuurierot näkyvät synnytyssalissa
Ulkomaalaistaustaiset naiset synnyttävät TYKSissä käytännössä päivittäin. Joskus heitä on jopa puolet päivän kymmenestä synnyttäjästä. Yhteensä synnyttäjiä on vuosittain noin 4 000.
Kielivaikeudet ja tulkin puute voivat johtaa kiireessä tiukkoihin tilanteisiin, jos esimerkiksi tarvitaan pikainen keisarinleikkaus. Synnyttäjä ei ehkä tajua hoidon kiireellisyyttä, ja voi tulla viivettä.
Synnytysosaston vastuulääkärin Nanneli Pallasmaan mukaan hengenvaara on vältetty, mutta kommunikaatio on tärkeää.
Paras apu pitää saada paikalle, oli hän sitten mies tai nainen. Joskus miestyöntekijää vieroksutaan kulttuurierojen vuoksi.
– Joskus synnyttäjien miehet saattavat olla eri mieltä asioista, mutta me ajattelemme ensisijaisesti synnyttäjän tai lapsen etua, kertoo Pallasmaa.
Aina ei ole saatavissa esimerkiksi naispuolista anestesialääkäriä, tietää kätilö Anna Tunnela kokemuksesta.
– Yleensä perheet haluavat lopulta laadukkaan hoidon ja ottavat mieslääkärin hoitamaan. Huomioimme silloin erityisesti, että naisen häveliäisyyttä suojellaan, kertoo Tunnela.
Kulttuurierot voivat näkyä myös siinä, osallistuuko lapsen isä vastasyntyneen hoitoon. Kätilö Fikreta Lukovicin mukaan miehillä ei ole tapana eikä aina mahdollisuutta osallistua vauvan hoitoon sairaalassa, vaikka he sitä haluaisivatkin.
– Meillä tarjotaan kaikille ohjausta. On perheestä kiinni, miten he haluavat kotona jatkaa, kertoo Lukovic.
Naiset toivovat tietoa Suomen käytännöistä
Pitkään Suomessa asunut venäläistaustainen Anna Heikkilä on huomannut, että synnyttäminen on tärkeä keskustelunaihe maahanmuuttajayhteisöissä. Naiset kaipaavat tietoa. Hän toimii vertaistukihenkilönä Humanistisen ammattikorkeakoulun Kotiäitiluotsi-nimisessä toiminnassa.
Eri maiden synnytyssairaaloiden käytännöt voivat olla erilaisia.
– Oli yllättävää, että synnytyksen jälkeen pääsin kotiin seuraavana päivänä. Venäjällä synnyttäjä viipyy sairaalassa jopa viisi päivää, kertoo Heikkilä.
Naistentautien professori Päivi Polo opettaa tulevia lääkäreitä.
Opiskelijat harjoittelevat tilannetta, jossa ei ole mitään yhteistä kieltä. Polo tarkkailee, miten nopeasti opiskelija tajuaa ottaa tekniikan käyttöön.
– Näytämme kaikilla eleillä, että välitämme potilaasta, haluamme hänen parastaan ja autamme häntä. Potilaan oikea kohtaaminen korostuu vielä enemmän, jos ei ole sanoja, pohtii Polo.
Ulkomaalaistaustaiset synnyttäjät ovat saaneet koko maassa lapsia Tilastokeskuksen mukaan noin 7 000 viime vuosina. Yhteensä lapsia syntyi Suomessa esimerkiksi vuonna 2023 noin 43 000.