Keskipohjalaisnuoret ovat Suomessa huonokuntoisempia ja ylipainoisempia kuin ikäryhmänsä. Alueen liikuntajärjestö on löytänyt siihen jo selityksiä ja etsii nyt ratkaisuja.
Manner-Suomen pienimmässä maakunnassa, Keski-Pohjanmaalla, liikkumattomuus ja ylipaino ovat nousseet hälyttävälle tasolle viime vuosina.
Liikunnan alueellinen asiantuntijajärjestö Keski-Pohjanmaan Liikunta havahtui alueen surkeisiin Move!-testituloksiin. Niissä selvisi, että viides- ja kahdeksasluokkalaisten kestävyys, lihaskunto ja liikkuvuus ovat maan heikoimpia.
Jutun videolla näet kolme yksinkertaista liikettä, joilla testissä arvioidaan yläraajojen, alaraajojen sekä lonkan ja alaselän liikkuvuutta.
Huoli syveni, kun huomattiin, että muualla maassa tulokset eivät ole huonontuneet, mutta Keski-Pohjanmaalla suunta on toinen.
Liikuntajärjestö pisti pystyyn hankkeen nuorten kuntokäyrän kohottamiseksi.
Ensin on selvitetty, miksi keskipohjalaisnuorten lihominen ja liikkumattomuus jatkuvat, vaikka valtakunnallisesti vuosia kestänyt kunnon heikentyminen on tasaantunut.
– Täällä vaikuttavat pitkät välimatkat, jolloin oppilaat ovat tavallista enemmän koulukyydityksissä. Myös perheiden keskimääräistä matalammalla sosioekonomisella taustalla on vaikutusta: rahaa harrastuksiin on esimerkiksi vähemmän kuin pääkaupunkiseudulla, kertoo lasten ja nuorten liikunnan asiantuntija Emilia Hirvi.
Keskipohjalaisperheet ovat muuhun maahan verrattuna vähemmän koulutettuja ja tienaavat keskimääräistä vähemmän. Se vaikuttaa mahdollisuuksiin, joita lapsille voidaan tarjota.
Toisaalta harrastusmahdollisuuksia löytyy maaseutukunnista kaupunkeja vähemmän.
Esimerkiksi koulukyydityksiin voisi tuoda joustoa niin, että oppilaat ehtisivät osallistua koulun liikuntakerhoon.
Lisää liikettä koulupäivään
Lähes puolella keskipohjalaisista oppilaista fyysinen toimintakyky oli Move-testeissä jo tasolla, joka haittasi terveyttä.
– Yksin emme pysty ongelmaa selättämään, mutta haluamme olla eturintamassa etsimässä ratkaisua. Tulosten hyödyntämisessä toimintamallien kehittämiseksi ollaan myös jäljessä, sanoo Keski-Pohjanmaan Liikunnan aluejohtaja ja entinen arvokisahiihtäjä Kalle Lassila.
Vähäinen liikkuminen koulussa on yksi ongelma, sanoo liikunnan asiantuntija Emilia Hirvi.
– Osaa passivoituu selaamaan kännykkään, vaikka välituntipelejä olisi tarjolla. Jos välitunnit olisivat täynnä liikettä, sillä täyttyisi jo 60 minuutin liikuntasuositus.
Hirvi lisäisikin liikettä koulupäivään ja satsaisi siihen, että tunnistetaan nuoret, joiden toimintakyky on huono.
Yksi ajatus olisi kouluttaa vertaisliikuttajia, jotta lapset liikuttaisivat toisiaan.
Liikkumiselle on muitakin esteitä. Hirven mukaan Suomessa on jopa tutkimuksenkin mukaan nähty liikkumista estävänä tekijä se, että kaikki koetaan vaaralliseksi.
– Osa kokee sisäliikuntavälitunnit vaarallisiksi tai sen, että päästetään lapset kiipeilemään. Mutta jos lapset kiipeilevät kivelle ja vaikka tippuvatkin, niin ensi kerralla ovat varmasti taitavampia. Jos ei liikuta ollenkaan, vahingot ovat paljon suurempia.
Kunnilta panostuksia?
Keski-Pohjanmaan Liikunta toivoo nyt kouluja, kuntia ja järjestöjä apuun. Se toivoo myös, että alueen kunnat eivät ainakaan leikkaisi liikkumisen budjetista.
Lähiliikuntapaikkarakentamisessa tai kevyenliikenteenväylien suunnittelussa olisi hyvä Hirven mukaan tehdä valintoja, jotka tukevat liikkumista. Myös koulujen pihojen pitäisi kannustaa liikkumaan, hän kiteyttää.
Yksi vaihtoehto on tukea lasten toimintakykyä yksilöllisesti.
– On todella liikkuvaisia lapsia, mutta myös niitä, joille arjessa selviytyminen on vaikeaa. Tätä voidaan taklata esimerkiksi opettajien ja muiden koulussa työskentelevien ammattilaisten koulutukselle tai sellaisella toiminnalla, että heikkokuntoisetkin voisivat löytää oman tavan liikkua.
Urakassa on nyt saavutettu vasta puoliväli. Seuraavaksi liikuntajärjestö miettii toimenpiteitä ja hakee jatkorahoitusta ainakin Euroopan sosiaalirahastosta.