Ruotsalaisen Locus Energyn tytäryhtiö osti jo vesivoimalan Kankaanpäästä. Tarkoitus on modernisoida vanhoja laitoksia.
Ruotsalaisyhtiö haluaa ostaa Suomesta vanhoja vesivoimaloita ja modernisoida ne tuottamaan vihreää lähienergiaa. Kotimaiset pienvesivoimaloiden omistajat suhtautuvat ruotsalaisen Locus Energyn ostoaikeisiin varovaisen myönteisesti.
– Semmoinen fiilis on, että emme näe sitä huonona asiana, vaan mielenkiintoisena pelinavauksena ja vaihtoehtona, kuvailee voimalaomistajien tuntoja Pienvesivoimayhdistyksen varapuheenjohtaja Asko Parviainen.
Ensimmäisistä kaupoista uutisoitiin heinäkuun alussa, kun kankaanpääläinen Vatajankoski oy kertoi sopineensa Vatajankosken voimalaitoksen myynnistä ruotsalaisen Locus energyn tytäryhtiölle Locus Hydro oy:lle.
Helsingin sanomien uutisen mukaan Locus Energy Investoi Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa vanhoihin vesivoimaloihin, koska niiden kunnostus tuotantoon on kestävämpää kuin uuden rakentaminen. Ajatus on modernisoida ne tuottamaan vihreää lähienergiaa.
Sukupolvenvaihdoksia edessä
Suuri osa Suomen pienvesivoimaloista on yksityisomistuksessa, yksittäisen perheen tai perheyrityksen hallussa. Myös kuntaomisteisilla energiayhtiöillä on mittavasti vesivoimaa.
– Kaupan kohteeksi voisi tulla muutama kymmenen toimivaa vesivoimalaa. Sitten taas ei-tuotannossa olevia on satoja, Parviainen kuvaa tilannetta.
Parviaisen mukaan pienvesivoimaloissa on sukupolvenvaihdostarvetta. Jatkajaa haetaan usein omasta lähipiiristä, mutta tulokset ovat jääneet laihoiksi.
– Vaihtoehtoina on pistää homma kokonaan seis voimalasta, ennallistaa voimala-alue, löytää jatkaja tai myydä voimala eteenpäin.
Parviaisen mukaan ostajaa on ollut vaikeaa löytää. Mutta nyt on siis ainakin yksi mahdollinen.
Parviaisen mukaan luopuminen tuntuu omistajista pahalta, koska moni on kiintynyt voimalaansa vahvoin tunnesitein. Mutta myyminen ei ole heille se pahin vaihtoehto. Pahin on, että voimala vain loppuu, kun jatkajaa ei löydy.
Siksikin mahdolliseen myyntiin suhtaudutaan varovaisen myönteisesti.
Markkinahinta hakusessa
Hyötyä ostoaikeista saadaan myös siten, että sitä kautta voimalaitokselle voidaan saada ainakin jonkinlainen markkinahinta. Voimalaitoskaupat ovat niin harvinaisia, ettei hintatasoa oikein ole edes olemassa. Se on omalla tavallaan hankaloittanut neuvotteluita korvauksista, joita valtio maksaa, jos omistaja luopuu voimalaitoksesta ja padosta alueen ennallistuksen hyväksi.
Näitä ministeriön Nousu-hankkeeseen kuuluvia, jo toteutuneita padon purku-, ohitusuoma- ja virtavesikunnostushankkeita on kertynyt 20–30, joista viisi on voimalanlopetuksia. Korvaushaitari on vaihdellut nollasta eurosta muutamaan miljoonaan, riippuen täysin kunkin voimalan tilanteesta.
Ruotsalaisyhtiön ansiosta voimalasta luopumiselle saadaan Parviaisen mukaan nyt relevantti vertailuhinta valtion kanssa käytäviin korvausneuvotteluihin.
PKS ei luovu
Kuntien omistama Pohjois-Karjalan Sähkö (PKS) paitsi myy sähköä niin myös tuottaa sitä itse kymmenessä vesivoimalassaan ympäri maakuntaa. Toimitusjohtaja Tuure Ahon mukaan ruotsalaisyhtiöstä ei ole oltu heihin yhteydessä.
– Ei meillä ole intressiä luopua vesivoimasta. Se on yksi kulmakivistämme ja kuuluu yhtiön strategian keskiöön, vakuuttaa Aho.
Yhtiön kokonaan omistamista suurin on Palokin vesivoimalaitos Heinävedellä.
– Tarkoitus on revisioida (kunnostaa) sitä ja se pysyy myös omistuksessamme.
Hallituksella on muita aikeita. Hallitusohjelmaan on kirjattu Palokin koskien patojen purku ja ennallistaminen. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) piipahti Palokin voimalaitoksella äsken henkilökohtaisesti vauhdittamassa virtavesien vapauttamista.