Esimerkiksi sivistys, luonto ja kulttuuri ovat menestyvän yhteiskunnan taustalla asiantuntijan mukaan.
– Minusta oli aika hauskaa, että kerrankin oli semmoinen Nobel-palkinto taloudessa, että ymmärsi jotain, mitä he ovat tutkineet, totesi Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi Yle Aamun lähetyksessä tiistaina.
Ahosnimen kommentin perusteella vaikuttaa siltä, että taloustiede ei aina ole helposti ymmärrettävää edes alan asiantuntijoille.
Maanantaina talouden Nobelin palkinnon saivat Daron Acemoğlu, Simon Johnson ja James A. Robinson tutkimustyöstään, joka auttaa ymmärtämään, miksi toiset maat menestyvät, kun toiset köyhtyvät.
Suomessa talouskeskustelu on pyörinyt viime aikoina lähinnä valtion velan ympärillä. Hallitus ja oppositio kiistelevät siitä, ovatko leikkaukset tarpeen vai eivät. Nobel-palkittujen tutkimus osoittaa, että menestyksen taustalla on myös muita asioita.
Ahosniemi osallistui Acemoğlun luennolle, kun tämä vieraili Suomessa vuonna 2019.
– Hän esitteli teoriaansa, mitä tarvitaan siihen, että demokraattisessa yhteiskunnassa talous alkaa kukoistamaan. Siis talouskasvua ja markkinataloutta.
OP-ryhmän varainhoitostrategi Jussi Hyöty korostaa hyvän hallinnon ja yhteiskunnan merkitystä palkittujen tutkimustyössä.
– Sivistys, ymmärrys luonnosta, kulttuuri ja solidaarisuus. Se on hyvän yhteiskunnan ydin. Siitä seuraa, että talous menestyy. Ei tarvita jatkuvaa kasvua, jos pidetään yhteiskunta hyvänä.
Oikeus omistamiseen saa yrittämään
Työeläkeyhtiö Elon pääekonomisti Tiina Helenius lisää, että hyvään yhteiskuntaan kuuluvat myös omistusoikeudet.
Nobel-kolmikon tutkimusten mukaan ihmiset yrittävät ja tekevät työtä menestyksen eteen, kun heillä on riittävästi takeita, että vallanpitäjät eivät vie heidän työnsä hedelmiä, ja että viranomaiset, kuten verottaja, toimivat lain mukaan.
Vakaassa ja demokraattisessa yhteiskunnassa on luottamusta yhteiskunnan vakauteen, koska vallanpitäjät ovat kansalaisten äänestämiä, ja heidät on mahdollista vaihtaa seuraavissa vaaleissa.
Yhteiskuntien menestykseen liittyy myös vallan kolmijako-oppi.
”Demokratiaa kohtaan hyökätään monelta laidalta”
Demokraattisissa länsimaissa kolmijako on tyypillinen tapa jakaa valtaa, koska se ehkäisee vallan keskittymistä. Esimerkiksi Suomessa lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, toimeenpanovaltaa käyttää hallitus ja tuomiovaltaa oikeuslaitos.
Demokratian merkitys yhteiskuntien vaurastumiselle korostuu Nobel-palkittujen tutkimustyössä.
– Kiinnostavaa on, että heidät palkitaan juuri nyt, kun demokratiaa kohtaan hyökätään monelta laidalta, Helenius toteaa.
Hyöty on huolissaan siitä, mitä tapahtuu länsimaiden tärkeimmälle demokratialle eli Yhdysvalloille presidentinvaalituloksen myötä.
Etenkin Acemoğlu oli jo vuosia Nobel-spekulaatioiden kohteena.
Hän ja Robinson tulivat tunnetuksi tiedepiirien ulkopuolella etenkin teoksellaan Miksi maat kaatuvat (Terra Cognita 2012). Siinä ja muissa populaariteoksissaan he pyrkivät selostamaan monitieteisesti, miksi toisissa valtioissa eletään vapaata ja vaurasta elämää, kun toisissa vallitsee köyhyys ja autokratia.
