Syyskuussa työttömyys lisääntyi kaikissa ammattiryhmissä vuoden takaiseen verrattuna.
Minna Pantzar,
Juha-Matti Mäntylä
Ensin olivat rakennusalan erilaiset työpaikat, sitten kiinteistövälittäjät ja arkkitehdit – nyt potkuja jaetaan palvelualoista teollisuuteen eli ravintola- ja kaupan alan työntekijöistä tieto- ja konetekniikan erityisasiantuntijoihin.
Työttömiksi työnhakijoiksi on tullut sellaisiakin ammattiryhmiä, joita siellä ei vuosi sitten vielä näkynyt, kuten ICT-järjestelmäarkkitehtejä, myynti-insinöörejä, laaduntarkastajia ja akkujen kokoonpanijoita.
Kirjon laajentumisen on tosin voinut päätellä muutosneuvotteluilmoituksista.
Äskettäinkin muutosneuvotteluista ovat kertoneet muun muassa konepajayhtiö Valmet, tietoturvayhtiö F-Secure, Indoor Group (Asko, Sotka), HOK-Elanto ravintolat, teollisuuskemikaaliyhtiö Kemira, metsäyhtiö UPM, metsäyhtiö Metsä Group, traktorivalmistaja Valtra, hoivakoteja pyörittävä Attendo, Uudenmaan erikoissairaanhoidosta vastaava HUS-yhtymä, Hoplop, Telia…
Kirjon laajentuminen ICT-osaajiin ja koodareihin ei kuitenkaan ole työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkäselle iso yllätys.
– Heitä on palkattu paljon ja kun yritykset karsivat kuluja niin varmasti irtisanomiset osuvat heihinkin hallinnon ja muun keskijohdon lisäksi.
Merkittävää Pylkkäsen mukaan onkin, että nyt irtisanomisia osuu kaikille aloille.
Koulutusasteittain tarkasteltuna työttömyys nousi eniten alemmalla korkeakouluasteella.
Työttömien määrän kasvun lisäksi myös lomautukset lisääntyivät
Työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsauksen mukaan kaikkiaan työttömiä työnhakijoita 279 700, mikä on 29 900 enemmän kuin vuotta aikaisemmin, mutta vain 100 enemmän kuin elokuussa.
Työttömistä työnhakijoista oli syyskuussa lomautettuja 19 100 eli 2 000 enemmän kuin elokuussa. Edellisen vuoden syyskuuhun verrattuna kokoaikaisesti lomautettujen määrä lisääntyi 1 400:lla. Myös lyhennettyä työviikkoa tekevien työnhakijoiden määrä kasvoi vuoden takaisesta.
– Kyllä käännettä odotettiin tänä syksynä jo parempaan. Vielä ei sellaista muutosta näy, Pylkkänen sanoo.
Tilannetta synkistää se, että uusia avoimia työpaikkoja on tarjolla aiempaa vähemmän.
Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin työ- ja elinkeinotoimistoihin sekä kuntakokeiluihin syyskuun aikana yhteensä 29 700, mikä on 27 200 vähemmän kuin edellisen vuoden syyskuussa. Avoimet työpaikat vähentyivät lähes kaikilla toimialoilla.
– Kuluttajien heikko ostovoima ja varovaisuus näkyvät palvelualoilla, jotka ovat hyvin herkkiä suhdannevaihteluille. Mutta näkyy tässä sekin, että kun tuotanto laski ja vienti väheni, niin työllisyys ei reagoinut heti vaan vasta myöhemmin, Pylkkänen sanoo.
Työttömyyslukuja pidetään huolestuttavina laajemminkin.
Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki ennustaa viestipalvelu X:ssä, että käänteen odottelusta voi tulla pitkä. Samalla hän näki tuoreissa työttömyysluvuissa myös syyn sille miksi esimerkiksi kuluttajien luottamus on pysynyt synkkänä.
Pellervon taloustutkimuksen PTT:n vanhempi ekonomisti Henna Busk arvioi myös kommentissaan, että työttömyys esimerkiksi palvelualoilla nousee loppuvuotta kohden, koska yksityisen kulutuksen kehitys on yhä heikkoa. Työttömyyttä pahentaa sekin, että talouskasvu on vielä vähäistä ja rakentamisen tilanne pysyy heikkona ensi vuoden puolelle saakka.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist arvioi hänkin viestipalvelu X:ssä ja tiedotteessaan, että suhdannekäänteen vaikutuksia työllisyyteen saadaan vielä odottaa.
– Kiistatta työttömyys alkaa olla jo kohtalaisen iso ongelma Suomessa. Samaan aikaan pätee, että työllisyys on pysynyt pitkään jatkuneesta kehnosta suhdannejaksosta huolimatta korkealla.