Tampereella visioitiin vielä kaksi vuotta sitten kokonaista puukerrostalojen korttelia. 600 asunnosta kolmasosa oli jo valmiina, kun suunnitelmat puurakentamisesta kariutuivat.
Nyt Tampereella syysauringossa paistattelee betoninharmaa seinä.
Puu vaihtui betoniin kesken valtavan hankkeen.
– Sopivaa kotimaista yrittäjää ei enää löytynyt, Tampereen opiskelija-asuntosäätiön toimitusjohtaja Kirsi Koski kertoo.
Kuhmolainen toimija oli mennyt konkurssiin edellisen puukerrostalokohteen jälkeen ja ensimmäiset tämän korttelin puukerrostalot rakennettiin virolaisen yrittäjän kanssa.
Tampere ei ole ainoa työmaa, jolla puu on korvautunut betonilla. Tilanne on samankaltainen eri puolilla Suomea. Rakennusopin professori Markku Karjalainen nimeää heti kuusi suurta pysähdyksissä olevaa puukerrostalojen työmaata tai suunnitelmaa.
Tutki alla olevasta grafiikasta seisahtuneita tai peruuntuneita puukerrostalo-työmaita:
Kaikki kuusi seisahtunutta isoa työmaata eivät toki ole pysähtyneet vain konkursseihin. Uudet omistusasunnot käyvät nyt kaupaksi niin huonosti, että myös puutalojen rakentaminen odottaa parempia aikoja.
Rakennusopin professori Markku Karjalainen katselee opiskelijatalon betoniseinää turhautuneena. Betoni on vähähiilistä, mutta ei kuitenkaan uusiutuvaa puuta.
Mr Puukerrostalo turhautui jälleen
Markku Karjalainen tunnetaan lisänimellä Mr. Puukerrostalo. Hän on panostanut koko arkkitehti- ja yliopistouransa siihen, että puiset kerrostalot löisivät itsensä läpi.
Puukerrostalojen osuus kerrostalorakentamisesta on kasvanutkin jo viime vuosina.
Professori Karjalaisen mukaan konkurssit ovat nyt suuri uhka alan kehittymiselle. Tampereen lisäksi konkurssit harventavat nyt entisestään kerrostalorakentamisen osaajia.
– Puualan yritysten konkurssit ovat olleet äärimmäisen kovia iskuja orastavalle kasvulle puukerrostalojen rakentamisessa, Karjalainen sanoo työmaan reunalla.
Karjalaisen luentoaineistosta löytyy tappiomielialaa lietsova luettelo puurakentamisen yrityksistä, jotka ovat menneet konkurssiin viime vuosina. Niitä ovat Sisco, Sikla, Elementti-Sampo, Jukkatalo, Puurakentajat Group, CLT-Plant Oy, Lehto, Puukoti Group Oy.
Kymmeniä vuosia puhetta ja 200 taloa
Puukerrostalojen rakentamisesta on puhuttu kymmeniä vuosia, 1990-luvulta saakka. Myös valtio on koettanut tukea niiden rakentamista. Kolmessa kymmenessä vuodessa niitä on noussut koko maahan noin kaksi sataa kappaletta.
– Se on noin prosentti kerrostaloasuntojen vuosittain rakennettavasta määrästä, Karjalainen laskee.
Se on vähän.
Suomen tilannetta on kiusaus verrata taas naapurimaa Ruotsiin.
– Ruotsissa valmistuneista kerrostaloista jopa viidesosa on puurunkoisia, Karjalainen kertoo.
Kaksikerroksista taloista puisia on iso osa ja omakotitaloista perinteisesti valtaosa Suomessakin.
Pitkä luettelo lannistavia syitä
Nihkeys rakentaa puisia kerrostaloja johtuu monesta syystä. Markku Karjalaisella on heti valmiina tiivis vastaus.
– Paljon ennakkoasenteita, tietämättömyyttä ja osaamattomuutta.
Moni alan asiantuntija mainitsee, että suuret rakennusyhtiöt eivät ole löytäneet vielä itselleen sopivaa mallia puukerrostalojen rakentamiseen. Jos asunnot tulevat valmiina paketteina tehtailta, työ rakennustyömaalla vähenee. Se muuttaa rakennusliikkeiden tapaa toimia ja sitä, kuka rakentamisessa tienaa.
Kerrostalojen puurakentaminen on tällä hetkellä myös jonkin verran kalliimpaa kuin betonista tekeminen. Tarkka sääntely ei sekään innosta rakentajia.
Kaksi vuotta aikaa käänteeseen
Professori Markku Karjalainen jää eläkkeelle kahden vuoden kuluttua. Hän jaksaa uskoa, että uusimmasta takapakista huolimatta puukerrostalojen rakentaminen saa uutta vauhtia ennen sitä.
– Rakentamisen ympäristövaikutusten arviointi on tulossa pakolliseksi vuoden 2026 alussa, Karjalainen perustelee uskoaan.
Silloin on laskettava myös rakentamisen aiheuttavat hiilidioksidipäästöt.
Puu saattaa tulla silloin houkuttelevaksi vaihtoehdoksi.
Puutalo valmistui kuin lego-työmaa
Tampereella olisi voinut tapahtua suurempikin takapakki. Toimitusjohtaja Kirsi Koski on tyytyväinen siihen, että uuden kohteen edes ensimmäiset 200 asuntoa valmistuivat puurunkoisiin kerrostaloihin.
– Merkit olivat semmoiset, että kaikki tekijät taitavat kadota tältä alta, Kirsi Koski sanoo.
Aivan kaikki tekijät eivät toki ole kadonneet, mutta rivit ovat harventuneet tuntuvasti.
Nyt ensimmäiset asukkaat ovat juuri muuttaneet puurunkoisiin uusiin opiskeluajan koteihinsa.
Kirsi Kosken johtama opiskelija-asuntosäätiö on edelläkävijä. Säätiö rakennutti yhden kaupungin ensimmäisistä kerrostaloista viitisen vuotta sitten.
Koski kertoo, että säätiön johto haluaa puisia kerrostaloja vähähiilisyyden takia. Puurakennusten hiilidioksidipäästöt ovat pienemmät kuin betonitalojen.