Jääkiekon SM-liigan viime kausi oli taloudellisesti kaksijakoinen. Seurojen yhteenlaskettu liikevaihto oli ennätyksellisesti 172 miljoonaa euroa, mutta myös tappiot olivat ennätyksellisiä.
SM-liigaseurat tekivät yhteensä noin 11 miljoonaa euroa liiketappiota. Peräti kuudella seuralla HIFK, Ilves, JYP, Lukko, SaiPa ja TPS tappiot nousivat yli miljoonaan euroon. Vain kolme seuraa, KalPa, Lukko ja Kärpät, teki positiivisen tuloksen.
Konsulttiyhtiö EY julkaisi tiistaina perinteisen talousraporttinsa seurojen tilanteesta. Raportissa nostettiin esiin, ettei nykytahti voi jatkua.
– En sanoisi, että tilanne on vakava, mutta tiukka. Korjaustoimenpiteitä täytyy selvästi tehdä, EY:n taloushallinnon neuvontapalvelujen johtaja Janne Aalto sanoo Yle Urheilulle.
Kuinka kauan tällaisia tappioita voidaan kestää?
– Jos puhutaan yli kymmenen miljoonan tappioista per kausi, niin ei useampia vuosia. Mutta osittain kysymys on myös siitä, kuinka kauan omistajilla on kärsivällisyyttä tukea tarvittaessa lisää ja toisaalta, pystyvätkö seurat laajentamaan urheilun lisäksi muuhun liiketoimintaan, joka on osalla seuroista todella merkittävä tulonlähde, Aalto vastaa.
Tappiot huolestuttavat
Yle Urheilu kysyi Kärpiltä, Ilvekseltä ja Jukureilta ajatuksia SM-liigaseurojen yhteenlasketuista tappioista. Lukemat eivät ylennä mieltä.
– Kyllähän se tietenkin todella huolestuttavaa on, että niin moni teki tappiota ja ne tappiot olivat vielä merkittäviä, Kärppien toimitusjohtaja Tommi Virkkunen tuumii.
– Kyllähän tämä kokonaisuus on tietysti huolestuttava. Kyllä meidän täytyisi saada liikevaihtoa kokonaisuutena selvästi enemmän, Ilveksen toimitusjohtaja Risto Jalo kommentoi ja muistutti tiukentuneesta kilpailusta Euroopan sarjojen kanssa.
Jukurien yleisömäärät laahaavat
Jukurien toimitusjohtaja Antti Laakso on huolissaan koko SM-liigan tilanteesta, mutta myös seuran viime kauden yli 334 000 euron tappio ja yleisömäärät mietityttävät. Jukurit tavoittelee lähes 3 000 katsojan keskiarvoa, mutta alkukaudella on käynyt keskimäärin 2 248 silmäparia.
– Kyllä siitä saa oikeasti olla huolissaan, että olemme todella paljon yleisökeskiarvoa perässä, Laakso myöntää.
– Toki kolikon kääntöpuolena VIP-puoli on toiminut sen verran hyvin, ettei olla vielä hirveästi perässä, mutta jos trendi jatkuu, niin olemme kyllä oikeasti vaikeuksissa.
Jukurit tavoittelee tämän hetken osakeannissaan vähintään 250 000 euroa, josta uupuu kymmeniä tuhansia. Laakso on luottavainen, että viimeiset neuvottelut saadaan maaliin ja Jukurit saa minimimäärän kasaan.
Kustannukset nousivat merkittävästi
SM-liiga ei ole ongelmansa kanssa yksin, sillä myös Ruotsin pääsarjassa tehtiin merkittäviä tappioita. Yksi yhteinen tekijä on kustannustason nousu. SM-liigassa esimerkiksi materiaalien ja palveluiden kustannukset kasvoivat 23 prosenttia ja henkilöstökulut 18 prosenttia.
– Moni muukin huomasi sen, että kustannustason nousua on todella vaikea viedä hintoihin. Lippujen hinnat täytyy pystyä pitämään sillä tasolla, että perheet ja kaikki pystyvät saapumaan hallille, Kärppien Virkkunen sanoo.
Kun tulopuolella on ollut haasteita, Jukurit-pomo Aallon mukaan osalla seuroista omistajat ovat joutuneet satsaamaan merkittäviäkin summia toimintaan. Moni joukkue on kuitenkin onnistunut laajentamaan toimintaansa myös jääkiekon ulkopuolelle.
Tähän ratkaisuun päätyi esimerkiksi Kärpät, joka aloitti yli kymmenen vuotta sitten digitaalisista tienvarsitauluista. Sittemmin yhtiö on panostanut tapahtuma- ja ravintolapuolelle. Tämän ansiosta konsernin viimeisin liikevaihto oli peräti 33,8 miljoonaa euroa.
– Yli kymmenen vuotta sitten näimme, että kasvu meidän olosuhteissa ja hallissa oli aika tapissaan. Silloin Kärpät päätti lähteä miettimään uutta strategiaa, Virkkunen tuumaa.
Ilves osti Ilveksen
Myös Ilveksessä on tähyilty jääkiekon ulkopuolisiin toimintoihin. Ilves Hockey Oy osti viime kaudella valtaosan Ilveksen jalkapallojoukkueen taustayhtiöstä. Samalla myös Tammelan stadionin operointi siirtyi samaan konserniin.
Tämä oli myös konsernin miljoonan euron tappion taustalla. Ilveksen tappiot koostuivat pääosin talvikauden jalkapallotoiminnasta, sillä jääkiekossa tulos oli 16 000 euroa plussalla.
– Tämä vuosi on tietysti mennyt jalkapallossa hyvin ja europelipaikat ovat tuoneet vähän ylimääräistä tuloa. Kaiken kaikkiaan yleisö on lähtenyt hienosti liikkeelle Tammelaan, ja tällä tilikaudella pääsemme plussan puolelle, Jalo kertoo.
Talousongelmiin vaikuttaa Aallon mukaan myös se, etteivät televisio-, sponsori-, lippu- ja oheismyyntitulot riitä kattamaan kulupuolta. Pelaajiin pitää kuitenkin panostaa, sillä SM-liiga kilpailee Euroopan huippusarjojen kanssa.
– Kilpailutilanne on kova, koska Euroopassa on kovia liigoja, kuten Sveitsi ja Ruotsi. Jos haluaa parhaita pelaajia omaan seuraan, joutuu siinä kilpailussa myös satsaamaan, Aalto korostaa.
Tyhjennysmyyntejä ei tiedossa
Tänä vuonna myös SM-liigan karsintojen paluu muuttaa varsinkin häntäpään seurojen tilannetta. Aiempina vuosina taloutta on voinut paikata tyhjennysmyynneillä, mutta nyt siihen ei ole enää mahdollisuutta.
Putoaminen Mestikseen olisi kova isku liigaseuralle taloudellisesti, vaikkakin putoava seura saakin 2,2 miljoonaa euroa liigaosakkeestaan. EY nostaa raportissaan esiin, että putoava seura joutuisi leikkaamaan kulujaan viisinkertaisesti.
– Ero on todella suuri. Liigaosakkeesta toki saa rahaa takaisin, jolla paikkaa hiukan, mutta pystyykö seura jatkamaan enää ammattimaista toimintaa, on varmasti todella iso kysymys, Aalto myöntää.
