Ylen artikkeli nosti esiin mielenterveyshaasteiden vähättelyn terveydenhuollossa. Ongelma tunnistetaan ja siihen on jo kiinnitetty huomiota tulevien ammattilaisten koulutuksessa.
Mielenterveysongelmien tunnistaminen ja niiden kohtaaminen terveydenhuollossa nousi keskustelunaiheeksi viikonloppuna, kun ongelmiinsa apua hakeneet nuoret kertoivat saaneensa ikäviä ja oireita vähätteleviä kommentteja. Kokemukset koskivat perus- ja erikoissairaanhoitoa sekä opiskeluterveydenhuoltoa.
Jutussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mielenterveystiimin ylilääkäri Terhi Aalto-Setälä arvioi, että hoitoalalla tulisi vahvistaa mielenterveysongelmiin ja niiden kohtaamiseen liittyvää koulutusta. Aalto-Setälä pohti, että mielenterveyteen liittyviä asioita on muun muassa sairaanhoitajakoulutuksessa hyvin vähän suhteessa työn sisältöön.
Ylilääkärin mukaan Suomessa on käynnissä suoranainen ”mielenterveysongelmien tsunami”, jota terveydenhuollon ammattilaiset eivät ehkä osaa ottaa kunnolla vastaan.
Myös viime vuonna valmistuneessa Sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen kehittämishankkeen loppuraportissa todetaan, että mielenterveyspalvelujen ja hoidon saatavuus ei ole kehittynyt yhtä hyvin kuin fyysisten sairauksien hoidossa.
Kysyimme alan ammattilaisia kouluttavilta tahoilta, millä tavalla lisääntynyt mielenterveysavun tarve näkyy koulutusten sisällöissä.
Taustalla voivat olla kiire, vuorovaikutusongelmat, osaamisvaje
Ylen haastattelemat koulutuksenjärjestäjät kertovat tunnistavansa nuorten esiin nostaman ongelman psyykkisten oireiden vähättelemisestä.
Esimerkiksi Laurea-ammattikorkeakoulun korkeakouluyksikön johtaja Salla Seppänen sanoo, että heidän opiskelijansa ovat kertoneet havainneensa vastaanvanlaisia tilanteita suorittaessaan opintoihinsa liittyviä työharjoitteluja.
Seppäsen mukaan vähätteleväksi koettu käytös saattaa juontaa juurensa jatkuvasta kiireestä, jonka keskellä terveydenhuollon työntekijät joutuvat työskentelemään. Jos vastaanotolle on lisäksi tultu jonkin muun asian kuin mielenterveysongelman vuoksi, voi asioiden äärelle pysähtyminen olla hankalaa.
Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan koulutusdekaani Petri Kulmala arvioi, että kyse voi olla myös vuorovaikutusongelmasta tai ammatillisesta osaamisvajeesta.
– Ehkä kommentoidaan asiaa ilman, että tunnistetaan oman osaamisen rajoja, Kulmala pohtii.
Kuuntele Ylen Uutispodcastin jakso, jossa käydään läpi nuorten kokemuksia avun hakemisesta mielenterveyspalveluihin. Jakson vieraana ovat Ylen toimittaja Kirsi Karppinen ja syömishäiriön sairastanut Lila Lammi.
Koulutuksessa läpileikkaava teema
Koulutuksenjärjestäjien mukaan mielenterveysavun lisääntyneeseen tarpeeseen ja sen seurauksiin on kuitenkin pyritty kiinnittämään huomiota niin hoitajien kuin lääkäreidenkin koulutuksessa.
Laurean Salla Seppäsen mukaan esimerkiksi ammattikorkeakouluissa mielenterveys on koulutuksen läpileikkaava teema: se koskee jollain tavalla kaikkia sairaanhoitajista fysioterapeutteihin ja röntgenhoitajiin asti.
– Lisäksi täytyy olla lisä- ja täydennyskoulutusta heille, jotka toimivat tällä sektorilla ja kohtaavat asiakkaita, ammattikorkeakoulutuksen terveysalan johtajien verkoston puheenjohtajanakin toimiva Seppänen linjaa.
Myös Tampereen ammattikorkeakoulun mielenterveys ja päihdetyön opettaja Anne Kivimäki toteaa, että mielenterveys- ja päihdehoitotyön osaamisen vahvistamisen tarve on nähty jo pidemmän aikaa ja sen eteen on tehty töitä. Kaikilla sairaanhoitajaksi opiskelevilla on opintojensa eri vaiheissa mielenterveys- ja päihdehoitotyöhön liittyviä aiheita.
Kivimäen mukaan koulutuksessa pyritään jatkuvasti vaikuttamaan siihen, että terveydenhuollossa mielenterveysongelmista kärsivät potilaat osattaisiin kohdata asiallisesti.
– Pyrimme siihen, että tulevien ammattilaisten suunnasta ei tulisi minkäänlaista stigmaa tai häpeää, vaan niiden tulee olla asioita, joista voi ja pitääkin puhua avoimesti.
Lääkäreiden vuorovaikutustaidot keskiössä
Lääkärikoulutuksessa on laitettu lisää panostuksia vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaitojen parantamiseen.
Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa kolmen vuoden välein tehtävässä opetussuunnitelman päivityksessä korostuu jatkossa teema lääkäriksi kasvaminen, kertoo koulutusvaradekaani Nina Hutri.
– On paljon tiedettävää ja osattavaa, ja jatkuva oppimisen polku jatkuu sen jälkeenkin, kun valmistuu lääkärin ammattiin.
Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa painotus kulkee jatkossa hyvinvointiosaamisen nimellä, koulutusdekaani Petri Kulmala kertoo
– Koulutuksella voidaan varmistaa tietty perusosaaminen, mutta jokaisen lääkärin perustaito pitäisi olla myös se, että ihminen tulee kuulluksi. Sen jälkeen lääkärin tehtävä on arvioida ongelmaa omaan osaamiseensa nähden ja tehdä päätös hoitaako potilasta itse, vai ohjaako hänet toisaalle.
Hutri toteaa, että tällä hetkellä koulutuksen kehittämisessä haetaan keinoja vastata 2030-luvun työelämän tarpeisiin.
– Pyrimme vahvistamaan lääkärin vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaitoja, mutta myös tukemaan opiskelijoidemme omaa jaksamista ja kasvamista ammattiin.