Suomen poliittinen johto ei tahdo joutua millin vertaa yhdistetyksi Venäjän kiinteistöjen takavarikointiin, kirjoittaa politiikan toimittaja Pirjo Auvinen.
Pirjo Auvinenpolitiikan toimittaja
Johtava kihlakunnan vouti Aki Virtanen sanoi tiistaina suoraan, että nyt toimeenpantava Venäjän Suomessa omistamien kiinteistöjen ja omaisuuden takavarikko on täysin poikkeuksellinen.
Helsingin käräjäoikeus päätti elokuussa, että Venäjän federaation omaisuutta takavarikoidaan vajaan 4 miljardin euron arvosta. Päätöksellä pyritään turvaamaan vahingonkorvaukset, jotka määrättiin kansainvälisessä välimiesmenettelyssä ukrainalaisyrityksille.
Syynä olivat vahingot, jotka yrityksille olivat aiheutuneet Venäjän miehitettyä Ukrainaan kuuluvan Krimin vuonna 2014.
Summa on valtava ja korvausvelvollinen epätavallinen, Venäjän valtio.
Suomen ulosottolaitos ryhtyi viime viikolla toteuttamaan takavarikkoa. Jo nyt Venäjän omistamiksi tiedettäviä kiinteistöjä ja asuntoja on yli 40. Valtaosa esimerkiksi asunnoista on Helsingissä, mutta joitakin myös Turussa, missä toimi Venäjän pääkonsulaatti aina viime syksyyn saakka.
Takavarikko tarkoittaa sitä, että kiinteistöä tai asuntoa ei saa myydä. Lisäksi kiinteistörekisteriin tulee merkintä takavarikosta.
Oikeuslaitos ja ulosoton voudit toimivat varmasti aivan juuri pykälien mukaan. Silti takavarikkoon liittyy yhä paljon kysymysmerkkejä.
Esimerkiksi se, miksi Suomi on ensimmäinen maa joka ryhtyy toimiin, vaikka kansainvälinen välimiesmenettely teki päätöksensä jo puolitoista vuotta sitten eli huhtikuussa 2023.
Miksi Suomi? Mikseivät muut maat? Toistaiseksi on mainittu Iso-Britannia ja USA. Miksi omaisuutta takavarikoitaisiin vain näissä kolmessa maassa?
Helsingin Sanomien mukaan Suomen poliittisille johtajille on kerrottu, mitä on meneillään. He siis tiesivät, että takavarikko alkaa.
Silti kaikki ovat haluttomia puhumaan asiasta. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa Islannin Reykjavikissa eikä avustajan mukaan pysty kommentoimaan asiaa. Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) puolestaan ei ehdi haastatteluun tällä kertaa.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb oli tiistaina Pekingissä jo valmiiksi mikrofonien takana kun sai kysymyksen takavarikoista. Stubb teki varauman ja sanoi, että jos hän on oikein ymmärtänyt, Suomen itsenäinen oikeuslaitos vain tekee tehtäviään. Venäjän reaktioista Stubb sanoi olevansa täysin tietämätön.
Se on yllättävää, sillä Venäjä on lähettänyt ensimmäisen tyytymättömyydestä kertovan noottinsa ulkoministeriölle jo maanantaina ja toisen tiistaina. Lisäksi Suomen Moskovan suurlähettiläs on kutsuttu puhutteluun.
Keskiviikkoaamuna Yle radio 1:n Ykkösaamussa haastattelut asiantuntijat povasivat, että takavarikoinnista tulee vuosien jos ei kymmenten vuosien prosessi.
Kukaan ei varmasti epäile, etteikö ulosottolaitos toimisi pykälien mukaan, ja etteikö ukrainalaisyrityksillä olisi oikeus saataviinsa. Mutta silti kysymys kaihertaa: miksi juuri Suomi kun ei mikään muu maailman maa? Ehkä aikaa vastata kysymykseen löytyy ministereiltäkin jossain kohtaa, jos vaikka sitten lähivuosina.
