Kokoomuksen kansanedustaja ja verojaoston puheenjohtaja Ville Valkonen esitti perintö- ja lahjaveron puolittamista kahdeksi vuodeksi. Tutkijan mukaan veromenetys olisi suurempi kuin hyöty.
Tutkimusprofessori Tuomas Kosonen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT) kertoo, että perintö- tai lahjaveron puolittaminen suosisi kaikkein suurituloisimpia kotitalouksia.
Kososen mukaan ei ole myöskään tutkimusnäyttöä, että verojen puolittaminen vauhdittaisi talouskasvua.
Perintö- ja lahjaveron puolittamista kahdeksi vuodeksi on esittänyt kokoomuksen kansanedustaja ja verojaoston puheenjohtaja Ville Valkonen Talouselämässä.
Myös kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen on näyttänyt aloitteelle vihreää valoa. Ehdotus on saanut kuitenkin kritiikkiä hallituskumppani perussuomalaisten taholta.
Veroale hyödyttäisi kaikkein hyvätuloisimpia
Tutkimusprofessori Tuomas Kosonen kertoo Ylen aamussa, että veroalen vaikutus yksittäiselle ihmiselle riippuisi perinnön tai lahjan suuruudesta.
Perintöverossa veroasteikko alkaa vasta 20 000 eurossa. Se tarkoittaa, että sitä pienemmästä perinnöstä ei makseta veroa lainkaan.
– Sen jälkeen veroa maksetaan veroportaiden mukaan. Se johtaa siihen, että mitä isompi perintö, niin sitä isompi osa siitä perinnöstä on ikään kuin veroa, Kosonen kertoo.
Kososen mukaan perintöjä ja lahjoja tällä hetkellä saavat ylivoimaisesti eniten kotitaloudet, jotka ovat suurimmassa tulokymmenyksessä.
– Heidän saamiensa perintöjen tai lahjojen arvo on keskimäärin huomattavasti suurempi kuin muiden kotitalouksien. Toisin sanoen veron puolittaminen kohdistuisi näihin suurituloisiin kotitalouksiin huomattavasti enemmän kuin muihin, Kosonen sanoo.
Veroalen vaikutuksesta talouskasvuun ei ole tutkimusnäyttöä
Kokoomuksen Ville Valkonen arvioi, että veroale olisi piristysruiske taloudelle. Lahjaveroalennuksella saataisiin Valkosen mukaan varallisuutta siirtymään niille polville, jotka sitä enemmän tarvitsevat, ja samalla vauhditettaisiin yritysten sukupolvenvaihdoksia sekä Suomen talouskasvua.
Kosonen ei näe yhteyttä talouskasvuun.
– Ehdotettu kahden vuoden määräaikainen alennus vaikuttaisi varmasti siihen, että ihmiset pyrkisivät ajoittamaan lahjoja, esimerkiksi suku- tai perheyritysten sukupolvenvaihdoksia tuolle ajalle. Mutta se, että se johtaisi talouskasvuun, niin siitä ei ole tutkimusnäyttöä.
Ehdotuksessa katoaisi puoli miljardia valtion verotuloja
Kososen mukaan perintöveron poistoa tai alennusta perustellaan usein myös sillä, että suurituloiset ihmiset, jotka ovat vieneet pääomaa ulkomaille maihin, joissa ei ole perintöverotusta, toisivatkin nämä pääomat Suomeen takaisin.
– Tutkimusnäytön mukaan, jos sellaista jonkin verran tapahtuu, niin sen vaikutus on aika pientä suhteessa siihen, miten paljon perintöveron verotulot alenisivat.
Kososen mukaan perintö- ja lahjaveroista kertyy karkeasti arvioiden noin miljardi euroa verotuloja vuodessa. Jos verotus puolitettaisiin, siitä katoaisi noin puoli miljardia euroa ainakin pitkällä aikavälillä.
Jos veroale toteutuisi, yksittäisen kansalaisen näkökulmasta lahja kannattaisi ajoittaa tälle kahden vuoden määräajalle, Kosonen opastaa.
– Ja ne lahjat, jotka ajoitettaisiin nyt tälle alennetulle määräajalle, ovat pois valtion myöhemmistä verotuloista, hän lisää.
