Kuntokeskusketjun toimitusjohtajan Johanna Riihijärven mukaan myös kauppakeskuksissa on huomattu, että kuntosalit tuovat asiakasvirtaa. Tyhjien liiketilojen hinnat ovat laskeneet.
Kuntosalien ja kuntokeskusten määrä kasvaa Suomessa koko ajan, sanoo toiminnanjohtaja Riitta Hämäläinen-Bister Suomen kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistyksestä (SKY).
Hän mainitsee erityisesti kuntosaliketjut, kuten Ole.fitin, Easyfitin ja Fressin.
– Kaikki hakevat tällä hetkellä tyhjiä tiloja, joita voisi soveltaa tai muuttaa.
Liikku-kuntokeskusketjun omistaja, toimitusjohtaja Johanna Riihijärvi kertoo, että heille tarjotaan koko ajan aiempaa parempia tiloja kaupunkien keskustoista, joiden tyhjiksi jääviin liiketiloihin kaivataan toimijoita.
Myös kauppakeskuksissa on huomattu, että kuntosalit tuovat lisää asiakasvirtaa.
– Pääsemme nykyään neuvottelemaan tilojen vuokratasosta ja ehdoista. Jos viisi vuotta sitten kauppakeskusten hintataso oli meille vähän turhan korkea, nyt se on järkevöitynyt.
Liikulla on toimipisteitä esimerkiksi suurten markettien yhteydessä pääkaupunkiseudulla.
– On kauhean kätevää, jos menet kuntosalille ja voit lähtiessäsi käydä samalla kaupassa tekemässä ostokset.
Sijainti on tärkein
Pääkaupunkiseudulla toimitiloja tarjoavan Kaikkitoimitilat.fi-verkkopalvelun toimitusjohtaja Jyrki Vaittinen sanoo, että tärkeimpiä kriteerejä tiloja etsiville kuntosaliyrittäjille ovat hinta ja sijainti.
Salille pitää olla hyvät kulkuyhteydet ja riittävästi asutusta ympärillä.
– Isoin haaste sopivien tilojen löytymiselle ovat varsinkin pääkaupunkiseudulla parkkeeraustilat sekä investoinnit sosiaalitiloihin, ilmanvaihtoon ja äänenvaimennukseen, Vaittinen sanoo.
Liikku-kuntokeskuksilla on nyt 57 kuntoilupaikkaa ympäri Suomea. Tänä ja ensi vuonna ketju avaa seitsemän uutta, ja sitä seuraavana vuonna suunnitelmissa on perustaa kymmenen kuntokeskusta.
Riihijärven mukaan kuntosaleilla on riittänyt asiakkaita niin hyvin, että yhtiö pystyy investoimaan vuosittain 12–15 miljoonaa uusiin kuntokeskuksiin. Ennen perustamista analysoidaan tarkasti alue ja se, ketä siellä asuu.
Yhden kuntosalin rakentaminen maksaa yhtiölle 600 000 – 900 000 euroa. Tiloihin tehdään täydellinen remontti.
– Joudumme lisäämään yleensä ilmanvaihdon, ja se remontti kestää 12–16 viikkoa. Lisäksi laitteet maksavat helposti 350 000 euroa, Riihijärvi sanoo.
Salilta haetaan jaksamista
Suomen kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY:n Riitta Hämäläinen-Bisterin toteaa, että kuntosalien kysyntä on elpynyt korona-ajan ”täyden katastrofin” jälkeen.
Hän arvioi, että kysyntää on kasvattanut ihmisten lisääntynyt terveystietoisuus. Terveyden edistäminen ja mittaaminen kiinnostavat, ja sen ovat huomanneet myös laitevalmistajat.
– Terveysteknologia on kehittänyt toimialaa valtavasti.
Tavallisia punttisaleja ei Hämäläinen-Bisterin mukaan tee enää kukaan. Nyt investoidaan kuntokeskuksiin, joissa on huipputason laitteet, digitaalinen sisäänkäynti ja paljon digitaalisia palveluja.
Liikku-kuntokeskusketjun Johanna Riihijärven mukaan ihmisten tavoitteena on saada elää itsenäistä elämää mahdollisimman pitkään.
– Enää ei ajatella, että kuntosalille mennään hakemaan valtavia lihaksia, vaan jaksamista. Sitä, että jaksetaan paremmin lasten tai lastenlasten leikeissä mukana eikä hengästytä portaissa.
Suomen liikuntapaikoista ajantasaista tietoa keräävä lipas.fi-verkkopalvelu kertoo, että Suomessa on tällä hetkellä yli 500 kuntokeskusta, noin 1 450 kuntosalia ja 170 voimailusalia. Lähes kaikki kuntokeskukset ovat yksityisiä, ja yli 50 prosenttia kuntosaleistakin on yksityisessä omistuksessa.
