Etiopian mittava hanke sataman rakentamisesta vuokramaalle Somalimaan rannikolle herättää vastustusta naapurimaissa.
Etiopia ja Somalimaa solmivat tammikuussa yllätyksellisen aiesopimuksen sisämaavaltio Etiopian pääsystä Adeninlahdelle, mutta hanke on ei ole edistynyt, sillä sopijaosapuolet ovat eri mieltä siitä, mitä oikeastaan sovittiin.
– Myös Somalimaalla on ehtoja satamalle. Se haluaa Etiopialta kansainvälisen tunnustuksen asemalleen. Se on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. Tarkkaan ottaen Etiopia ei ole tunnustamista selvin sanoin puoltanut, selvittää Ylelle puhelinhaastattelussa Uppsalasta Ruotsista tutkimusprofessori Redie Bereketeab.
Hän on erikoistunut Afrikan sarven alueen kehitykseen.
Pääsy merelle energiantuotantoa vastaan
Vuokrasopimuksen mukaan Etiopia saa Somalimaan rannikolta 20 neliökilometrin maata sataman ja merivoimien sotilastukikohdan rakentamiseen.
Vastineeksi köyhä Somalimaa saa nykykaavailujen mukaan muun muassa sähköä ja lennonjohtojärjestelmän ja vesihuoltoa Etiopian valtavan Renessanssipato-hankkeen kautta.
Sataman sijaintipaikasta ei ole vielä varmuutta. Nykyisin valtaosa Etiopian merikuljetuksista menee naapurimaa Djiboutin kanssa.
Etiopia ja Somalimaa ovat viritelleet satamayhteistyötä aiemminkin. Etiopian oli määrä ottaa haltuunsa viidennes Berberan satamasta. Hanke kaatui siihen, ettei Etiopia hoitanut maksuosuuksiaan sataman ylläpidosta.
Somalimaa julistautui itsenäiseksi vuonna 1991, mutta sitä ei ole tunnustettu. Naapurimaissa pelätään separatististen ryhmien vahvistumista, kirjoittaa muun muassa Ulkopolitist-lehti.
Sopimusosapuolet ovat siis eri mieltä, onko Somalimaan tunnustamisesta sovittu. Muitakin esteitä on jo ilmaantunut. Somalian liittovaltion hallitus näkee hankkeen suvereniteettinsa loukkaamisena. Somalimaa sijaitsee Somalian pohjoisosassa.
– Somalia on saanut näkemykselleen tukea Afrikan unionilta, EU:lta, Arabiliitolta, Egyptiltä ja Saudi-Arabialta. Epäilijöiden rintama on laaja.
Puntarissa on paljon, alueen vakaus, merialueen hallinta ja Etiopian pyrkimys alueen johtavaksi valtioksi.
Professori Bereketeab on seurannut sopimuksen käytäntöönpanoa tarkasti.
– Ensimmäiset kohdat piti toteuttaa jo kuukauden kuluessa. Nyt on kulunut lähes vuosi ja tilanne on säilynyt ennallaan. Kun kaikki vastustavat, vaikeaksi menee.
Jihadistien pelko askarruttaa
Johtajien kädenpuristukset näyttävät hyviltä uutisissa ja sopimukset viestittävät vaikutusvallasta.
– Etiopialle vuokrattavaksi kaavailtu alue on 20 neliökilometriä. Satamadiiliä kuitenkin vastustetaan sekä Etiopiassa, Somalimaassa että Somaliassa, jossa hanketta epäilevät muun muassa paikalliset klaanijohtajat.
Satamahanke on myös kallis. Professori Redie Berekteab arvioi, että Etiopia toivoo esimerkiksi Arabiemiraattien osallistuvan sataman rahoitukseen.
– Etiopia haluaa rakentaa sataman, koska se tarvitsee pääsyn merelle. Etiopiassa on nyt 120 miljoonaa asukasta, vuonna 2050 arvioiden mukaan jopa 150 miljoonaa. Markkinat ovat isot.
Oma lukunsa on erityisesti Somaliassa vahvistumassa oleva ääri-islamilainen Al Shabaab-järjestö. Jihadistien hyökkäyksiä on ollut torjumassa muun muassa etiopialaisia rauhanturvaajia. Somalia on väläyttänyt olevansa valmis keskeyttämään operaation, jos satamaprojekti etenee.
Satamadiili puhuttaa myös alueen asukkaita
Satamahanke kiinnostaa luonnollisesti laajemminkin koko Afrikan sarven alueella, myös Etiopian rajan pinnassa sijaitsevassa Somalin osavaltiossa ja Somalimaassa. Somalimaassa järjestetään parin viikon kuluttua presidentinvaalit ja parlamenttivaalien esivaalit.
Aihe on tuttu myös Suomessa lokakuun lopussa vieraileille Diakonissalaitoksen sikäläisille yhteystyökumppaneille.
Ryhmän puhemieheksi ryhtyy nuorisokouluttaja ja -ohjaaja Ismail Ahmed. Hän korostaa, että järjestöt eivät ole poliittisia, eivätkä politiikkaan puutu. Uutisilta eivät tiedonhaluiset nuoret kuitenkaan halua välttyä.
– Ihmiset puhuvat, tottakai Etiopian ja Somalimaan yhteishankkeesta. Toiset ovat sitä vastaan, toiset puolesta.
Diakonissalaitoksen Vamos-mallin avulla on koulutettu satoja haavoittuvassa asemassa olevia nuoria rajan molemmin puolin.
Yli puolet heistä on onnistunut löytämään työpaikan tai perustamaan yrityksen, kertoo Ismail Ahmed. Hän on itse kotoisin Hargeisasta Somalimaasta.
– Tänä vuonna koulutusta on annettu neljällä alalla, multimediassa, sähkötöissä, naisten kauneudenhoidossa ja turvakamera-alalla. Niillä aloilla on nähdäksemme helppo löytää töitä, selvittää Ismail Ahmed.